Verkkouutiset

Koronatoimet ajamassa Uudenmaan kunnat talouskriisiin

Yhteistyöjohtajan mukaan koronatoimet ovat ajamassa Uudenmaan kuntien taloudet kriisiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuuma-seutu liikelaitoksen yhteistyöjohtaja Antti Kuuselan mukaan koronaepidemian rajoitustoimenpiteillä on erityisen dramaattiset vaikutukset Kuuma-kuntien talouteen ja sitä kautta mahdollisuuksiin turvata kuntalaisten palvelutt.

Kuuma-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista kymmenestä kehyskunnasta. Kuuma-kuntia ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Kuuma -seudun yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 320[nbsp]000.

– Kuuma-kuntien talous ei perustu samassa suhteessa valtionosuuksiin kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Kuuma-kunnissa palveluiden rahoittaminen perustuu vahvasti ansiotuloverojen jako-osuuksiin. Kuntaverojen osuus verorahoituksesta on Kuuma-seudulla 76 prosenttia. Suurimpien kaupunkien ja väestökeskittymien joukossa vain Espoolla niiden osuus on suurempi, Kuusela sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa koronaepidemian aiheuttama verotuottojen aleneminen on erityisen voimakasta Kuuma-kunnissa, koska alueen verotulot koostuvat pääosin yksityissektorin yhteisöveroista ja palkkatuloista, eivätkä niinkään julkisen sektorin tai eläketulojen veroista.

– Yksityisen sektorin toiminnan rajoitukset sekä siitä seuraavat lomautukset ja työvoiman vähentämiset vaikuttavat suoraan Kuuma-kuntien verokertymiin. Tällä on suorat vaikutukset Kuuma-kuntien talouteen ja mahdollisuuksiin turvata kuntalaisten peruspalvelut. Kuuma-kunnilla ei ole myöskään taseessa erityisiä ylijäämiä, joilla voitaisiin pehmentää verorahoituksen aleneman vaikutuksia, Kuusela toteaa.

Hänen mielestään koronaepidemiasta aiheutuvat kuntaverojen menetykset pitää korvata kunnille todellisten verokertymävaikutusten mukaisesti, jotta voidaan turvata merkittävät paikallishallinnon tulevaisuusinvestoinnit.

– Tämä edellyttää perusteellista kuntasektorin vaikutusten arviointia.

Kuusela huomauttaa, että koronaepidemialla on nykyisillä verotulojen jako- ja tasausperusteilla myös pidemmän aikavälin vaikutuksia kuntatalouteen sekä erityyppisten kuntien selviytymiseen.

– Edelleen ovat myös olemassa jo ennen pandemiaa tunnistetut kuntatalouden haasteet, jotka liittyvät julkisen sektorin kestävyysvajeeseen, kuntien rahoituspohjaan ja muun muassa ikääntymiseen ja väestön keskittymiseen kasvukeskuksiin. Tässä tilanteessa tulisi arvioida, mikä on peruskunnan tila vuonna 2021 ja sen jälkeen. Kuuma-kunnat ovat osaltaan valmiit yhdessä valtion ja muiden kuntien kanssa luomaan vision tulevaisuuden kunnista ja niiden menestymisen perusteista ja toimenpiteistä, Kuusela sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)