Koronatilanne Suomessa pahenee. Se on muuttunut myös aiempaa arvaamattomammaksi Etelä-Afrikasta paikallistetun uuden virumuunnoksen myötä. Hallituksen työkalupakkiin kuuluu viime kädessä myös niin sanottu hätäjarrumekanismi, joka on määrä ottaa käyttöön, jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja erittäin vakavasti eikä sitä kyetä hallitsemaan laajasti käyttöönotetuilla alueellisilla toimilla.
Valtioneuvoston verkkosivuilla korostetaan, että hätäjarrumekanismin käyttöönoton kynnys on ”korkea”. Se otettaisiin käyttöön hallituksen periaatepäätöksellä. Mekanismi merkitsisi käytännössä paluuta laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin, joita ohjattaisiin valtakunnallisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä.
Minkälaisia rajoitustoimia hätäjarrumekanismiin siirtyminen käytännössä sitten tarkoittaisi?
Sosiaali- ja terveysministeriön 12.11 päivättyyn muistioon on listattu mahdollisia toimenpiteitä. Rajoitustoimien ajallisessa ja paikallisessa kohdentamisessa siirryttäisiin sairaanhoitopiiritasoiseen päätöksentekoon ja epidemiatilanteen kannalta riittävään rajoitustoimien kestoon. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi rajoittamaan myös matalariskistä toimintaa, mikäli se olisi välttämätöntä. Alueelliset epidemiavaiheet palautettaisiin toimenpiteiden kohdentamisen perusteiksi ja tähän liittyvät kriteerit uudistettaisiin.
Hätäjarrumekanismi voisi merkitä tartuntatautilain mukaisten yleisötilaisuuksien, tilojen ja toimintojen rajoittamista niin, että toiminnnanharjoittaja ei voisi vapautua rajoituksista koronapassilla. Ajanjaksosta, jolloin näin voitaisiin toimia, säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
Mekanismi voisi merkitä myös peruskouluissa paluuta joko osittain tai kokonaan etäopetukseen, mikäli se olisi alueellisesti tai paikallisesti välttämätöntä ja oikeasuhtaista.
Viimesijaisena keinona voisivat tulla kyseeseen poikkeusolot.
