Verkkouutiset

Tartunnat kohdistuneet eniten pienituloisimpiin

Suurimmassa koronariskissä ovat terveydenhuollon ammattilaiset.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronatartunnat ovat kohdistuneet Suomessa voimakkaimmin kaikkein pienituloisimpiin, kertoo Helsinki Graduate School of Economicsin tuore raportti.

Tartuntoja on havaittu kuitenkin paljon myös suurituloisimmassa ryhmässä. Keväällä koronatartuntoja havaittiin eniten kaikkein suurituloisimmassa ryhmässä, kun taas syksyllä tartunnat ovat kohdistuneet erityisesti kaikkein pienituloisimpiin.

– Vaikka tarkastelusta jätettäisiin pois opiskelijat, alin tulodesiili erottuu tartuntamäärissä selvästi seuraavista tulodesiileistä, kertoo GSE:n Tilannehuoneen terveystyöryhmää johtava, Turun yliopiston professori Mika Kortelainen.

Korkeimman suoritetun koulutustason mukaan tarkasteltuna koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti enemmän ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla.

Syksyllä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden koronatartunnat ovat kuitenkin olleet lähes samalla tasolla kuin ylemmän korkea-asteen suorittaneilla.

– Absoluuttisissa tartuntamäärissä toisen asteen koulutuksen saaneet ovat suurin tartunnan saanut ryhmä, mutta suhteellinen tarkastelu näyttää, että sekä keväällä että syksyllä koronatartuntoja on havaittu suhteellisesti eniten korkeimmin koulutetuilla, Kortelainen kertoo.

Raportti tuo esille myös koronatartuntojen määrät eri ammattiryhmissä. Koronatartuntojen absoluuttisissa ja suhteellisissa määrissä havaitaan selviä eroja ammattiryhmittäin.

– Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin myös monet työpaikasta riippumattomat taustatekijät ja testauskäytännöt, huomauttaa Kortelainen.

Tiettyjen taustatekijöiden huomioinnin jälkeen suurimmat riskit koronatartunnoille havaitaan olevan hoitotyön erityisasiantuntijoilla, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla sekä muilla terveydenhuollon ammattilaisilla.

Tulosten mukaan myös maalareilla ja rakennuspuhdistajilla on suuri riski, mutta tähän arvioon liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta.

– Tulee myös huomioida, että näiden tietojen perusteella emme pysty välttämättä päättelemään, mistä tartunnat ovat peräisin, toteaa Kortelainen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)