Maailman terveysjärjestö WHO:ssa on keskusteltu kevään mittaan eri koronavirusmuunnosten nimeämisestä.
Edinburghin yliopiston professori Andrew Rambaut toivoo käytäntöihin yhtenäistä linjaa, sillä suuri osa mutaatioista on epidemian kannalta merkityksettömiä.
– Mielestäni kaikkien varianttien nimeäminen ei ole järkevää, sillä lopputulos olisi valtava katalogi varianteista. Olisi vaikea hahmottaa, mikä on tärkeää ja mikä ei ole. Riskinä on, että jokainen muunnos nostetaan esiin, jos piikkiproteiinissa on yksi tai kaksi mutaatiota, professori kirjoittaa Twitterissä.
Rambaut oli osa PANGO lineages -verkkosivuston luonutta tutkijaryhmää, jonka tavoitteena on selkeyttää vallitsevia käytäntöjä.
– Järjestelmämme pyrkii tuomaan esiin viruksen genomien historian ja niiden väliset suhteet. Tämä auttaa epidemiologiassa ja viruksen jäljittämisessä, mutta ei kerro mitään mutaatioiden koostumuksesta tai ominaisuuksista, Andrew Rambaut toteaa.
Hän käyttää esimerkkinä Suomessa havaittua muunnosta.
– On olemassa suomalainen genomi, joka kuuluu B.1.351-viruslinjaan, joka on pääosin 501Y-V2-varianttia. Siinä on kuitenkin P681G-mutaatio, joka on tyypillinen B.1.1.7:lle eli [Britannian] VOC202012/01-variantille, Rambaut jatkaa.
Professorin mukaan olisi järkevintä keskittyä tiettyjen mutaatioiden yleisyyden seuraamiseen. Esimerkiksi Britannian B.1.1.7-linja voi levitä joko mutaatioiden vuoksi tai paikallisten tekijöiden seurauksena kyseisellä epidemia-alueella.
– Jatkon kannalta on tärkeää erottaa virukset, jotka leviävat samoissa verkostoissa ja mutaatioryhmät, jotka ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia, Andrew Rambaut sanoo.
And there are 4 UK genomes in lineage B.1.1.7 that have E484K (as seen in both B.1.351 and P.1 – the lineage recently described in Brazil). Each of those probably arose independently but are the same variant (and the Finnish one is almost the same variant as those 4 too).
— Andrew Rambaut (@arambaut) January 15, 2021
