Näin ajattelin tänäänkin aloittaessani viikkoa aamukahvin äärellä. Jaan ehkä ajatukseni aika monen kanssa.
Tuntuu kuin olisi mennyt jo ikuisuus koronakriisissä ja poikkeustilanteessa. Silti on vasta vuosi siitä, kun koronaviruksen leviäminen ja pandemian vakavuus selvisi ja siirryimme poikkeusaikoihin. Elämä on kulkenut rajoituksesta rajoitukseen, ja toivo on koronarokotteiden käänteentekevässä voimassa.
Yleensä lääkkeen kehittämiseen menee kymmenkunta vuotta. Se ehkä muistuttaa meitä siitä, että koronarokotteen kohdalla on tehty todellinen ihme. Tutkijat pystyivät hyvin nopeasti avaamaan viruksen rakenteen, jonka jälkeen yritysten ja akateemisen maailman tutkijat yhdistelivät aiemmin kertynyttä tutkimustietoa keskenään koronarokotteen kehittämiseksi. Nyt jo kaksi rokotetta on saanut Euroopan lääkevirasto EMA:sta ehdollisen myyntiluvan ja pari muuta on tulossa tutkimusputkesta eteenpäin.
Tämä on uskomattoman työn tulos, että jo nyt rokotteita on käytössä ja rokottamiset on saatu käyntiin myös Suomessa.
On vasta vuosi siitä, kun koronaviruksen leviäminen ja pandemian vakavuus selvisi. Ja ei tästä ole pitkää aikaa, kun meillä ei ollut yleensä tietoa siitä, että koronaan löytyy varteenotettavia rokotevaihtoehtoja. Ensimmäisestä eurooppalaisesta ehdollisesta myyntiluvasta on siis vasta kuukausi aikaa. Yleensä rokotteen kehittämiseen menee kymmenkunta vuotta. Ja tuotannon aloittamiseen vähintään vuosia.
Rokotetuotannon aloittaminen on vaativa operaatio. Ensinnäkin jo ennen koronakriisiä tehtaat toimivat täydellä rokotetuotantokapasiteetilla, jotta nykyiset rokoteohjelmien tilaukset voidaan toimittaa.
Samoin lääke- ja rokotetuotantoa ei voida aloittaa vastaavalla tavalla kuin maskituotantoa. Rokotetuotanto on biologista eli perustuu soluviljelmiin – siksi se on vielä paljon vaativampaa kuin kemiallisten lähtöaineiden puristaminen esimerkiksi tabletiksi.
Tuotanto on vahvasti säädeltyä, ja jok’ikinen vaihe tehtaan tai tuotantolinjan ylös nostamisesta lähtien on erittäin tarkka prosessi ja vaatii viranomaistarkastuksen ja luvat. Kaikki vaiheet etenevät laatu ja turvallisuus edellä. Laadusta ei tingitä missään tilanteissa, vaan se varmistetaan kaikissa vaiheissa.
Yhtiöissä on venytty ja tehty töitä kellon ympäri, että tuotanto saadaan käyntiin ja rokotetoimitukset aloitettua. Todellisia ihmeitä on tehty, ja yhdessä tehden. Kansainvälisen kattojärjestömme IFPMAn mukaan rokoteannosten tarve on huikaisevat 12–15 miljardia annosta. Tämän kokoluokan tuotantoa ei nimittäin ihan hetkessä saada yleensä rakennettua.
On myös yhteistyön ansiota, että olemme jo näin pitkällä. Yhteisessä rintamassa kaikki toimijat – tutkijat, rokotteiden valmistat, myyntilupia myöntävät viranomaiset sekä kuntien ja työterveyshuollon rokottamisista vastaavat – tekevät kaikkensa, jotta tämä pirskatin virus voitetaan.
Hyvä nostaa katse ylitse kriisin. Voisiko Suomi tulevaisuudessa olla rokotetuotantomaa rokoteyrityksille? Suomella on jo nyt paljon alihyödynnettyjä kilpailukykytekijöitä. Rokotteista valmistetaan Euroopassa 70–80 prosenttia – miksei Suomessa olisi lähitulevaisuudessa globaaleille markkinoille tehtävää omaa tuotantoa yhdistettynä tutkimustoimintaan?
Ihmeteko on jo se, että näin nopeasti on tullut rokotteita tutkimusputkesta. Se, että saadaan aikakautemme suurin massatuotanto käyntiin on vaativa operaatio. Ensimmäinen ehdollinen myyntilupa tuli vasta kuukausi sitten. https://t.co/27xMxO8XqP
— Sanna Lauslahti (@SannaLauslahti) January 25, 2021
