Britannia aloitti tiistaina ensimmäisenä länsimaana laajat väestön koronarokotukset hyväksytyllä rokotteella. Hetki oli historiallinen. Tällaiseen tautiin ei ole koskaan aiemmin kyetty kehittämään rokotetta näin nopeasti.

Koronarokotteiden häkellyttävää kehitysvauhtia on ihasteltu pitkin vuotta. Harva kuitenkaan tietää, että yksi kolmesta pisimmälle hyväksyntäprosesseissa ehtineestä rokotteesta kehitettiin jo tammikuussa – ennen kuin koko pandemia oli edes ehtinyt alkaa.

Pfizerin ja BioNtechin, Modernan sekä AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteille on kaikille povattu pikaista hyväksyntää EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Niistä ainakin kahden ensimmäisen uskotaan saavan hyväksynnän vielä tämän vuoden aikana. Pfizerin ja Modernan rokotteet perustuvat uuteen mRNA-tekniikkaan ja niiden on todettu kliinisissä kokeissa antavan 95 ja 94,5 prosentin suojan virukselta. Britannian rokoitukset aloitettiin Pfizerin rokotteella.

Modernan rokotteesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, miten nopeasti se saatiin aikaiseksi.

New York Magazinen mukaan Modernan mRNA-1273-rokote saatiin valmiiksi tammikuun 13. päivänä. Viruksen genomi oli mallinnettu Kiinassa tammikuun alussa ja julkaistu 11. päivänä. Matka viruksen genomin tuntemisesta rokotteeseen kesti siis vain yhden viikonlopun. Kiinassa oli tuolloin todettu virallisesti vasta kymmeniä koronavirustapauksia eikä juuri kukaan osannut vielä pelätä globaalia pandemiaa.

Myös esimerkiksi Pfizerin ja BioNTechin rokote saatiin alulle hämmentävällä vauhdilla. Yhtiöt tiedottivat kokeisiin etenevästä BNT162-rokottesta jo maaliskuun puolivälissä.

Mutta olisiko koronarokote voitu saada jakeluun nykyistä nopeammin?

Asiantuntijoiden mukaan vastaus on kielteinen. Tulevien pandemioiden kohdalla tilanne voi olla toinen. Se vaatii kuitenkin rahaa ja muutoksia rokotteiden kehitystyöhön.

Hypätään ykkösvaiheen yli

NYMagin haastattelemien rokoteasiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että tulevaisuudessa rokotteiden alkuvaiheen tutkimusten yli voitaisiin tosi paikan tulleen hypätä.

Ajatuksena olisi, että valtaosa tutkimus- ja kehitystyöstä, ensimmäisistä kokeista ja ykkösvaiheen testeistä voitaisiin suorittaa jo etukäteen niin, että valmiita rokoteaihioita olisi odottamassa pandemian iskiessä.

Georgetownin yliopiston virologi Angela Rasmussenin mukaan näin toimitaan periaatteessa nykyisin kausi-influenssan kohdalla.

– Emme tiedä, mitkä virukset ovat kierrossa, joten toimimme parhaan arviomme pohjalta. Sitten rakennamme rokotteen käyttäen samaa tekniikkapohjaa, jolle kaikki influenssarokotteet perustuvat.

Riittävällä rahoituksella lähes kaikkiin pandemioita mahdollisesti aiheuttaviin virusperheisii voitaisiin asiantuntijoiden mukaan varautua lähes samalla tavalla.

Mount Sinain lääketieteellisen yliopiston rokotetutkija Florian Krammer laskee, että tällainen varautuminen maksaisi suurin piirtein 15-25 miljoonaa euroa rokotteelta. Valmiita aihioita tarvittaisiin noin 50-100 eri virusta varten.

Täydellisistä yllätysviruksista ei hänen mukaansa tarvitse huolia.

– On äärimmäisen epätodennäköistä, että liikkellä olisi jotakin sellaista tuntematonta, joka ei kuulu yhteenkään tunnetuista virusperheistä, Krammer toteaa.

Kaikkiaan varautumishanke maksaisi hänen mukaansa pari miljardia euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytetty koronapandemian hoitoon tähän mennessä jo noin 4 biljoonaa dollaria eli yli 3 biljoonaa euroa.

Krammerin mukaan valtaosa rokotekehityksestä voitaisiin tehdä etukäteen. Tutkijan hiljattain Cellissä julkaistussa artikkelissa kuvataan tiekartta siihen, kuinka rokote voitaisiin koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa saada aikaiseksi vain 3-4 kuukaudessa uuden epidemian puhkeamisesta.

Krammerin mallissa myös kakkosvaiheen turvallisuustestejä ja jopa osa kolmannen vaiheen tehokkuuskokeista tehtäisiin ennakkoon. Tässä tilanteessa kolmannen vaiheen laajat kliiniset kokeet voitaisiin aloittaa jo viikoja sen jälkeen kun uusi tauti on lähtenyt leviämään ja päättää noin kymmenessä viikossa.