Mies tutustuu Kainuun soten koronavirukseen liittyviin ohjeisiin. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Koronapelot jo maaliskuun tasolla

Koronaepidemia ja kansalaisten pelko vahvistuvat kuukausi kuukaudelta.

Mediatalo Keskisuomalaisen kaupunki- ja maakuntalehdistä kerätty, NayaDaya Oy:n analysoima tunnedata osoittaa, miten koronavirusepidemia ja kansalaisten pelko vahvistuvat nyt kuukausi kuukaudelta.

NayaDaya on koonnut lukijoiden tunnereaktioita tammi-syyskuun aikana tuhansista koronaviruspandemiaa koskevista uutisartikkeleista lähes 150 000 kappaletta Keskisuomalaisen kaupunki- ja maakuntalehdistä.

Epidemian ensimmäisen aallon laantuessa kansalaisten tunteet uutisia kohtaan lievenivät ja kääntyivät positiivisiksi. Touko-kesäkuussa positiiviset kokemukset olivat negatiivisia yleisempiä muun muassa kiinnostuksen, ilon ja helpotuksen suhteellisten osuuksien vahvistuessa.

Poikkeuslaista ja rajoituksista luopumisen myötä negatiivisten tunteiden alin taso osui kesäkuulle. Heinäkuussa tapahtui käänne negatiiviseen suuntaan.

– Kesällä suomalaiset kokivat, että epidemiasta oli saatu erävoitto. Sosiaalisten kontaktien välttämisellä ja käsihygienialla tartuntojen määrä oli saatu taittumaan. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Pandemian paheneminen maailmalla palautti kuitenkin kansalaiset arkeen. Tartuntojen lisääntyessä myös suomalaisten pelko kasvoi syyskuussa jo samalle tasolle kuin talvella, koronauutisoinnin tunnedataa seurannut Silja Tenhunen sanoo.

Epidemian torjunnan kannalta on haaste, että ”uusi normaali” ei ole uutinen. Tenhunen toteaa, että talvella ja keväällä mediassa kerrottiin sekä uuden sairauden leviämisestä ja vaarallisuudesta että selviytymistarinoista ja yrittäjien, kuntien ja terveydenhuollon löytämistä ratkaisuista tilanteen hoitamiseksi. Nyt uusia näkökulmia epidemiaan on vaikeampi löytää.

– Hyviä ja huonoja uutisia koskeva seuranta on keskeinen osa journalismia, mutta samat tarinat tai jatkuva valistus eivät välttämättä palvele toimittajia eivätkä lukijoita. Pitkittyvä kriisi uuvuttaa eikä tarjoa enää yhtä paljon uusia näkökulmia eikä ratkaisuja, Tenhunen sanoo.

Edessä iloton talvi?

Tenhusen mukaan ei ole ihme, että koronauutisoinnin toinen aalto on muotoutunut sisällöltään ja vaikutuksiltaan ensimmäistä negatiivisemmaksi.

– Tuleva talvi voi olla uutisten kannalta pitkä ja iloton, jos tartuntojen määrä jatkaa kasvuaan, rokoteaikataulu ei selkiydy tai epidemian helpottumisesta ei kyetä antamaan riittävän tarkkaa ennustetta. Toisaalta heti, kun näitä tietoja saadaan, tunteiden suunta voi kääntyä ja motivoida ihmisiä noudattamaan suosituksia, koska tunnelin päässä on taas valoa, hän arvioi.

Uudelleen pahenevan epidemian voimistamat negatiiviset tunteet, etenkin pelko, suru ja pettymys, ennakoivat lamautuvaa ja välttelevää käyttäytymistä. NayaDayan käyttäytymismatriisin mukaan vain neljännes syyskuussa ilmaistuista tunteista indikoi positiivista sitoutumista, osallistumista ja toisten auttamista.

NayaDayan toimitusjohtaja Timo Järvinen muistuttaa, että kaikki tunteet ovat hyödyllisiä ja voivat johtaa tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen – se on pohjimmiltaan tunteiden tarkoitus.

– Esimerkiksi terve pelko lisää varovaisuutta järkevällä tavalla. Liiallisesta pelosta on haittaa sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle: se saa kansalaiset unohtamaan toisten hyvinvoinnin ja keskittymään ainoastaan omaan selviytymiseensä.

– Jotta tunteet täyttävät tehtävänsä, tarvitaan faktaa subjektiivisen arvion tueksi. Sekä vähättely että liioittelu johtavat ihmisiä harhaan. Ylireagointi vähentää tartuntoja, mutta on tuhoisaa taloudelle. Alireagointi pitää pyörät pyörimässä mutta kiihdyttää epidemiaa. Nyt kysytään tosiasioita, suhteellisuudentajua ja rakentavia, rohkaisevia esimerkkejä, Järvinen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt