Verkkouutiset

Tehohoitoon joutuneilla koronapotilailla on havaittu lisääntynyt riski aivo-ongelmiin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Koronan vuoksi tehohoitoon joutuneilla aivo-ongelmia

Vakavasti sairastuneilla on suurempi riski ahdistukseen, masennukseen ja kognitiivisiin häiriöihin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vaikka tutkimustietoa koronapotilaiden sairauden jälkeisistä terveysongelmista on vielä vähän, koronan vuoksi tehohoitoon joutuneilla potilailla on havaittu enemmän ahdistusta, masennusta ja kognitiivisia ongelmia kuin muilla tehohoitopotilailla, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Jaana Pikkupeura Turun Sanomissa.

Aivo-ongelmat johtuvat siitä, että koronavirus aiheuttaa potilaalle laajan koko elimistön tulehdustilanteen. Vaikea keuhkovaurio ja hapenpuute aiheuttavat ongelmia aivoille sekä tehohoidon aikana että sen jälkeen.

Tehohoidon aikana koronapotilailla on havaittu harhaisuutta ja tajunnan tason häiriintymistä. Tehohoidosta toipumisessa on suuria eroja ihmisten välillä. Joillakin terveydentila ja toimintakyky palautuvat ennalleen, mutta osalla terveys ei välttämättä palaa enää ikinä aiempaa vastaavalle tasolle.

Kognitiivisten toimintojen eriasteisia häiriöitä on tavattu 30-80 prosentilla tehohoitopotilaista. Kognitiiviset häiriöt ilmenevät usein muisti- ja keskittymisvaikeuksina sekä häiriöinä toiminnanohjauksessa. Näiden lisäksi tehohoitoon joutuneilla koronapotilailla on tavattu masennusta, ahdistusta ja traumaperäistä stressihäiriötä.

Psykiatristen häiriöiden riskiä lisäävät mm. hoitojaksoon liittyvä pitkittynyt lääkkeellinen rauhoittaminen, pitkä tehohoidon kesto sekä hengityslaitehoito. Riski on suurempi myös nuorilla potilailla sekä niillä, joilla on aiempia psyykkisiä ongelmia.

Psyykkisten ongelmien riskiä pyritään vähentämään jo hoidon aikana sekä sen jälkeen. Hoitojaksot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään mahdollisimman vähän, jotta potilaan vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa ei häiriintyisi. Jälkiseurantapoliklinikalla käydään läpi sairastuminen ja hoidon aikaiset tapahtumat.

– Työikäisistä potilaistamme osalla psyykkinen hyvinvointi on verrokkiväestöä merkittävästi huonompi kuukausia tehohoidon jälkeen. Heistä suurimmalla osalla on ollut harhaisuutta ja sekavuutta tehohoidon aikana. Psyykkisten oireiden väistymisen kannalta on suuri merkitys sillä, että potilas voi keskustella häntä hoitaneiden ihmisten kanssa ja saada tukea toipumiseensa, Pikkupeura kertoo TS:lle.

Samoja oireita, joita on havaittu tehohoidon jälkeen, liittyy myös koronainfektion pitkäaikaisoireisiin, niin kutsuttuihin post-covid-19 -oireisiin. Yleisin näistä on uupumus, joka ei parane levolla. Pitkäaikaisoireet ovat yleisempiä sairaalahoitoon joutuneilla. Kotihoidolla taudista selvinneillä jälkioireita on havaittu enemmän nuorilla sekä naisilla. Myös kognitiivisia oireita on havaittu noin 22 prosentilla post-covidiin sairastuneista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)