Vaikka terveysviranomaiset ovat antaneet suosituksen käyttää maskia, liian harva noudattaa suositusta, toteaa Terhi Koulumies. LEHTIKUVA/OLIVIA RANTA

Terhi Koulumies: Koronan vakavuus ymmärretty täysin väärin

Monet suomalaiset ottavat parhaillaan kovia riskejä.

He liikkuvat ihmisjoukoissa, baareissa ja harrastuksissa varomatta virusta. Vaikka terveysviranomaiset ovat antaneet suosituksen käyttää maskia julkisissa sisätiloissa, joissa turvavälejä ei voi noudattaa, liian harva noudattaa suositusta. Keväinen uutisointi, jolla korona leimattiin vaaralliseksi vain vanhoille, on luultavasti tuudittanut monet, ja erityisesti nuoret, virheelliseen turvallisuudentunteeseen.

Koronan vakavuutta ei voi todellisuudessa mitata ainoastaan kuolleiden tai sairaalaan joutuneiden määrillä, sillä se aiheuttaa nuorille pääasiassa muita huolestuttavia seurauksia. Minullakin on kolmikymppisiä tuttuja, jotka ovat sairastaneet koronaa jo kuukausien ajan keväästä lähtien, he ovat yhä käytännössä työkyvyttömiä sen vuoksi.

Nämä nuoret koronasairaat eivät näy virallisissa tautitilastoissa, sillä keväällä testeihin oli vaikea päästä. Lisäksi THL:n tapa tilastoida positiivisen testituloksen saaneetkin koronasta parantuneiksi parin viikon jälkeen testituloksesta on hämäävä. Koronan pitkäaikaissairaat eivät näy tilastoissa.

Käytännössä kaikki heistä kertovat, etteivät he edes pääse tutkimuksiin terveydenhuoltoon, eikä heidän oireitaan käsitetä koronasta johtuviksi. Tarvitsisimme Suomeen siis alkajaisiksi erityisen koronaklinikan, joka erikoistuisi koronan pitkäaikaissairaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Olen todella huolissani siitä, millaiset vaikutukset koronasta on nuorille, joilla pitäisi olla vielä koko elämä edessään. Heitä pitäisi suojella paremmin sairaudelta, jonka aiheuttamat inhimilliset kärsimykset ovat suuret ja yhteiskunnalliset seuraukset vakavat. Miten kalliiksi Suomelle tulee nuorten koronasukupolvi, joka saa riesakseen esimerkiksi sisäelivaurioita ja neurologisia aivovammoja?

Onko meillä ymmärretty, kuinka kalliiksi nuorten sairastuminen koronaan tulee, jos heistä moni kärsii eriasteisesta työkyvyttömyydestä sen vuoksi pitkään? Kukaan ei vielä edes tiedä, jäävätkö nämä jälkiseuraukset heille vain kuukausiksi, vai vuosiksi vai koko loppuelämäksi, sillä korona on yhä uusi ja tuntematon sairaus.

Osa koronan pitkäaikaisversion saaneista nuorista aikuisista joutuu edelleen toistuvasti päivystykseen sydänoireiden, neurologisten oireiden tai hengitysvaikeuksien vuoksi, vaikka oireiden alkamisesta on jo kuukausia. Heidän joukossaan on monia entisiä urheilijoita, jotka eivät enää pysty kävelemään edes korttelin ympäri rintakivun, hengitysvaikeuksien tai rytmihäiriöiden vuoksi. Osa aiemmin hyväkuntoisista ihmisistä joutuu nyt turvautumaan liikkumisessaan pyörätuoliin tai rollaattoriin.

Moni koronan pitkäaikaispotilas kärsii myös erilaisista iho-oireista, huimauksesta, aivosumusta, tulehduksista ja verenpaineen heittelyistä. Heillä on nivelsärkyjä, lihaskipuja, uusia autoimmuunisairauksia ja hormonitasapainon muutoksia, sisäelintulehduksia, paiseita ja mustelmia jne.

Toisin sanoen korona aikaansaa nuorille perusterveillekin kaikenlaista pelottavaa oiretta ja sairautta, minkä suurin osa kansalaisista ei ole ikinä kuullutkaan liittyvän koronaan. Korona ei ole mikään paikallinen keuhkosairaus, vaan se on systeemisairaus, joka iskee koko kehoon.

Jos tästä tiedotettaisiin laajemmin, taatusti useampi haluaisi käyttää maskia ja välttelisi ihmisjoukkoja ja altistumista koronalle. Ehkä koronasta pitäisi myös alkaa käyttää sen oikeaa nimeä SARS-CoV-2, mikä auttaisi hahmottamaan, että se ei ole flunssa, eikä influenssa kuten moni yhä virheellisesti luulee, vaan SARS:n ja MERS:n lähisukulainen.

Useat sadat suomalaiset koronavirukseen pitkittyneesti sairastuneet nuoret aikuiset ovat nyt todenneet, etteivät he voi enää seurata sivusta suomalaisten huolettomuutta koronan suhteen. He ovat päättäneet toimia. He lähettivät elokuussa päättäjille vetoomuksen, jossa he jakavat tietoa koronasta, vaativat tutkimusta koronaviruksen pitkäaikaisvaikutuksista ja taudin parempaa diagnosointia.

He vaativat myös hoitoa ja kuntoutusta koronaan pitkäaikaisesti sairastuneille ja kokevat olevansa nykyisellään heitteillä terveydenhoitojärjestelmässämme. Toistaiseksi seuranta ja tukitoimet kohdistuvat vain niihin harvoihin koronapotilaisiin, jotka ovat joutuneet sairaalaan, ja joilla on ollut tuuria saada heti alkuvaiheessa sairauttaan positiivinen koronatesti.

Siitä, kuinka monia tuo pitkittynyt koronan oirekuva koskee, ei ole vielä paljon tietoa. Ruotsissa toukokuun alussa tehdyn puhelinkyselyn mukaan jopa kolmasosa sattumanvaraisesti valituista ruotsalaisista oli kärsinyt vähintään yhdestä covid-19:n oireesta kymmenen viikon ajan. Suomessa tutkimusta viruksen pitkittyneestä oirekuvasta ei ole tehty, vaikka tarve olisi ilmeinen.

Jo näillä tiedoilla jokaisen pitäisi ymmärtää, että koronan vaarallisuutta ei voi mitata ainoastaan kuolemien ja sairaalahoitoon joutuneiden määrillä. Kun virus on nyt toisessa aallossa alkanut kiertää nuorten keskuudessa vielä enemmän kuin aikaisemmin, pitää huomio sen vaaroista alkaa kiireesti ymmärtää laajemmin.

Nuorille pitää myös tiedottaa koronan todellisesta olemuksesta paremmin, jotta he ymmärtäisivät, että virus on vakava uhka heillekin. Nuorilla on elinvuosia jäljellä niin paljon, että jos he sairastuvat tähän koronan pitkään tautimuotoon, seurausten inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta muodostuu kestämättömäksi.

Terhi Koulumies

Terhi Koulumies

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt