Koronapandemia ei ole aiheuttanut suurta muutosta asuntomarkkinaan ja rakentamiseen Helsingissä vuoden 2020 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä.
– Asuntojen keskineliöhinta kasvoi vuoden 2020 kolmannella vuosineljänneksellä 1,1 prosentilla vuoden alusta. Asuntojen keskineliöhinta kasvoi vuodentakaisesta kaikilla kalleusalueilla. Edellisvuoden syyskuuhun nähden hinnat kasvoivat voimakkaimmin kalleusalueilla 2 ja 3, todetaan Helsingin kaupungin tiedotteessa.
Asuntojen keskineliöhinta oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4[nbsp]540 euroa neliöltä vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Kolmannen vuosineljänneksen korkein asuntojen hinta oli kalleusalueella 1, 7[nbsp]715 euroa neliöltä. Kalleusalueella 4 asuntojen hinnat olivat edullisimmat ja asuntojen keskineliöhinta ylitti ensimmäistä kertaa kolmen tuhannen euron rajapyykin.
Asuntojen vuokrakehitys on ollut Helsingissä maltillisempaa kuin asuntojen myyntihintojen. Kaikkien kalleusalueiden vuokrat kuitenkin myös kasvoivat vuoden takaisesta.
Vapaarahoitteisten asuntojen keskineliövuokrat kasvoivat 4,3 prosentilla ja ARA-asuntojen vuokrat 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntojen keskineliövuokra oli 18,39 euroa vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä.
Helsinki jakautuu neljään kalleusalueeseen, joista kalleimmat asunnot ovat aivan kaupungin ytimessä, kalleusalueella 1 ja sen ympärysalueilla, kalleusalueella 2. Asuntojen hinnat ovat huomattavasti huokeammat lähiövyöhykkeellä, kalleusalueilla 3 ja 4.
Asuntokauppa elpyi syksyllä
Asuntokauppojen lukumäärä pieneni edellisvuosiin verrattuna keväällä 2020. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden kolmannella neljänneksellä asuntokauppojen määrä on kuitenkin elpynyt kevään kolauksesta.
Vanhojen asuntojen kauppojen kokonaismäärä olikin vuoden kolmannen neljänneksen jälkeen lähellä vuoden 2019 lukemia. Asuntojen myyntiaikojen vaihtelut näyttäytyvät lähinnä tyypillisenä kausivaihteluna.
– Helsingissä näyttääkin siltä, että koronaviruspandemian vaikutukset asuntomarkkinaan jäävät vähäisiksi, tiedotteessa todetaan.
– Pandemiaa seuranneen talouden taantuman jatkuessa pidempään on mahdollista, että myös Helsingin asuntomarkkinoilla nähdään muutoksia ensin asuntokauppojen määrässä ja sittemmin asuntojen hinnoissa.
Kaupunginkanslian mukaan nuutos kuitenkin edellyttää merkittävää muutosta asuntojen kysynnässä. Taloustaantuman seurauksena asumistukea saavien helsinkiläisten määrä on lisääntynyt. Muuttuessaan pitkäkestoiseksi ilmiö voi vauhdittaa kysynnän hiipumista.
Asuntoja edellisvuotta enemmän
Kaupunginkanslian mukaan asuntotuotannon osalta rakentamisen tilanne Helsingissä näyttää hyvältä.
Kuluvan vuoden kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä oli aloitettu 5[nbsp]529 asunnon rakentaminen, joka on yli 500 asuntoa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Myös valmistuneissa asunnoissa ollaan edellä viime vuotta: kolmannen kvartaalin loppuun mennessä valmistuneet 5[nbsp]301 asuntoa ylitti vuoden takaisen tilanteen yli 800 asunnolla.
Asuntorakentamiseen on kuitenkin myönnetty lupia kahta edellisvuotta vähemmän. Kolmannen kvartaalin loppuun mennessä lupia oli myönnetty 3[nbsp]836 asunnon rakentamiselle, joka on noin tuhat asuntoa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Rakenteilla olevien asuntojen määrä kasvoi uudestaan syksyllä vähennyttyään hetkellisesti loppukesästä alle 10[nbsp]000 asunnon. Kolmannen kvartaalin lopussa rakenteilla oli 10[nbsp]385 asuntoa.
