Valtiovarainvaliokunnan varajäsen, kansanedustaja Riitta Mäkisen (sd.) mukaan mielenterveyspalvelujen saatavuus on koronaepidemian myötä heikentynyt entisestään.
Lisääntyneestä avun ja tuen tarpeesta kertoo esimerkiksi se, että nuorten yhteydenotot kriisipuhelimiin lisääntyivät tuntuvasti viime vuonna.
– Pahoinvointi myös uhkaa polarisoitua entisestään. Palvelut ovat heikentyneet esimerkiksi koulu- ja oppilasterveydenhuollossa, kun henkilöstöä on jouduttu siirtämään koronan hoitoon liittyviin tehtäviin. Lisäksi muiden palvelujen väheneminen sekä etäyhteyksiin siirtyminen ovat saattaneet pahentaa ja pitkittää ongelmia. Siksi lisäresursointi on ehdottoman tärkeää, Mäkinen toteaa tiedotteessa.
Hän nostaa esille lasten ja nuorten 35 miljoonan euron hyvinvointipaketin. Paketista puolet käytetään ammatillisen koulutuksen tukitoimiin ja puolet kuntien valtionavustuksiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi koronan jälkihoidossa.
Avustuksiin suunnattava lisämääräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen, perustason hoitoon pääsyyn sekä arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.
Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Lisäksi valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista.
– Koronatoimet eivät yksinään riitä, vaan perustason palveluiden vahvistamiseksi ja mielenterveyden hoitovelan umpeen kuromiseksi tarvitaan pysyviä ratkaisuja, Mäkinen sanoo.
Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt esitystä vuoden 2021 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Ensimmäisellä lisäbudjetilla tuetaan koronasta kärsineitä tahoja, kuten kulttuurialan toimijoita.
