Mehiläisen koronaviruksen drive-in-testausasema terveydenhuollon henkilöstölle. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

”Koronan kurittama talous pelastetaan testaamalla”

Suomi selviää pienimmillä talouden vahingoilla, mikäli mahdollisimman moni voi työskennellä normaalisti.

– Rajuilla rajoitustoimilla turvataan nyt terveydenhuollon toimivuus koronaepidemiassa. Seuraavaksi hallituksen on tehtävä suunnitelma, kuinka rajoitteiden kurjistama talous pelastetaan. Laajamittainen ihmisten testaus on siinä avainasemassa, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen blogissaan.

Talous ei kestä pitkään tiukkojen rajoitustoimien aikaa. Moni talousennuste pohjautuu oletukseen, että virus väistyy Kiinan tapaan myös länsimaissa parissa kolmessa kuukaudessa.

– Mitä jos länsimaiden löyhemmät rajoitukset eivät riitä ja epidemia pitkittyy? Pienimmillä talouden vahingoilla päästään, mikäli mahdollisimman suuri osa väestöstä voi tehdä normaalisti töitä. Tätä tukisi laaja testaaminen, Kuronen toteaa.

– Jotta tietäisimme, kenellä immuniteetti on, koronan mahdollisesti sairastaneet pitäisi testata. Tämä voidaan tehdä sairauden jälkeen paljon nyt käytettyjä koronatestejä yksinkertaisemmalla ja edullisemmalla testillä.

THL valmistelee satunnaisotannalla suoritettavaa testausta, jolloin saisimme paremman kuvan siitä, kuinka suuri osa väestöstä on saanut taudille vastustuskyvyn.

Tämä on Kurrosen mukaan arvokasta tietoa, mutta ei riitä, vaan tarvitaan väestötason lisäksi tieto myös yksilötasolla.

– Kun tiedämme jokaisen ihmisen kohdalla riittävällä varmuudella, onko hän sairastanut koronan, tiedämme ketkä voivat turvallisesti palata normaaliin arkeen ja esimerkiksi tavata ja hoitaa riskiryhmiä. Työterveydellä voisi olla iso rooli testaamisessa, sillä on työnantajan etu saada ihmiset takaisin töihin.

– Myös julkisen puolen kapasiteettia voidaan kohdentaa testaamiseen, kun pahin tautipiikki on nähty ja resursseja siten vapautuu akuutista hoidosta. Samalla suomalaisista on koottava kattava tartuntakartta, jolloin tiedämme taudin sairastaneiden määrän ja myös alueellisen jaon.

Kun talous alkaa pikkuhiljaa palata normaaliin, riskiryhmien on yhä pysyttävä Kurrosen mukaan eristyksissä. Maahantulijoiden karanteeni pitää varmistaa, ja flunssaisten ihmisten on jäätävä karanteeniin, mikäli he eivät ole koronaa sairastaneet. Myös toimistotyöntekijät jatkavat pääosin etätyötä. Lisäksi suojavarusteita tarvitaan lisää.

– Sillä ne, joiden työ sisältää paljon fyysistä kohtaamista täytyy saada takaisin töihin ja ihmisille myös pikkuhiljaa mahdollisuus käyttää palveluita ja kuluttaa, jotta talous voi toipua.

– Koronakriisi voi kestää niin pitkään, että rokote saadaan markkinoille. Esimerkiksi arvostetun Imperial Collegen skenaarioissa tauti yltyy uudelleen, kun rajoitustoimista luovutaan. Nyt on varmistettava, että talous selviää rajoitustoimista mahdollisimman pienillä vahingoilla.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt