Ihmisoikeusjuristi, professori Martin Scheinin on esittänyt toistuvasti kovaa kritiikkiä Suomen koronalinjasta. Hänen mielestään muun muassa koronakuolemista olisi tehtävä rikosoikeudellinen arviointi.
Esimerkiksi maaliskuussa Scheinin katsoi, ettei hyväksy hallituksen ”hybridistrategiaa”, jossa epidemiaa hallitaan sen tukahduttamisen sijaan. Syyskuussa Scheinin taas arvioi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL saattaa jopa rikkoa tartuntatautilakiin kirjattua velvollisuutta torjua tartuntatautia. Professori väitti, että THL:n johdossa saatettaisiin siis syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
– Jotkut asettavat nyt mielenterveyteni kyseenalaiseksi kun kehotan harkitsemaan tutkintapyyntöä poliisille (eli rikosilmoitusta) sen takia, että koronaepidemian annetaan nyt Suomessa kulkea nuorimpien ikäluokkien läpi, suojaustoimet ja epidemian seuranta tietoisesti laiminlyöden, Martin Scheinin kirjoittaa Twitterissä.
– Rikostutkinta ja rikoslaki itsessään ovat viimesijainen keino (ultima ratio). Valitettavasti oikeusvaltion muut mekanismit pettävät nyt: a) ei ole valituskelpoisia päätöksiä, jotka hallinto-oikeus tutkisi, b) ylimmät lainvalvojat (EOA [eduskunnan oikeusasiamies] ja OKA [oikeuskansleri]) eivät reagoi kanteluihin asiasta, hän jatkaa.
Martin Scheininin mielestä poliittinen vastuunalaisuus eduskunnan kautta ei toimi. Hän luonnehtii Suomen koronastrategiassa tapahtuneen syyskuussa täyskäännös, jolle ei ole oppositioita.
– hallituksen kritiikki harhautuu hölmöksi rokote- tai passivastaisuudeksi. Järjen äänet ovat nyt kansalaisyhteiskunnassa, professori kirjoittaa.
Hän jatkaa, että ”jäljelle jää rikostutkinta”.
– Sitä perustelee myös, että vastuulliset tahot (mm. THL:n johto) kommunikoivat julkisesti peiteilmaisuin. Rikostutkitaa tarvittaisiin heidän keskinäisen viestinvaihtonsa selvittämiseksi. Mitä tavoitellaan suojaustoimien ja seurannan laiminlyönnillä?, Martin Scheinin kysyy.
Hän muistuttaa, että tartuntatautilaki sitoo viranomaistoimintaa ja uusi koronavirus on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Rikostutkinta ja rikoslaki itsessään ovat viimesijainen keino (ultima ratio). Valitettavasti oikeusvaltion muut mekanismit pettävät nyt: a) ei ole valituskelpoisia päätöksiä, jotka hallinto-oikeus tutkisi, b) ylimmät lainvalvojat (EOA ja OKA) eivät reagoi kanteluihin asiasta/2
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) October 25, 2021
c) poliittinen vastuunalaisuus eduskunnan kautta ei sekään toimi. Syyskuun alussa tapahtuneelle Suomen koronastrategian täyskäännökselle ei ole oppositiota. Hallituksen kritiikki harhautuu hölmöksi rokote- tai passivastaisuudeksi. Järjen äänet ovat nyt kansalaisyhteiskunnassa/3
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) October 25, 2021
Kertaan: tartuntatautilaki sitoo virkatoimintaa. COVID-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartuntatautilain antamaa harkintavaltaa on käytettävä lain tarkoitussäännöksen (6 §) mukaisesti. Rikoslain 40 luvun 9 § (virkavelvollisuuden rikkominen) antaa viimesijaisen keinon/5
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) October 25, 2021
