Kuluvalla viikolla julkaistu kiinalaistutkimus antaa uutta näyttöä malarian ja reuman hoitoon käytettävän hydroksiklorokiinin tehosta SARS-CoV-2-koronavirusta vastaan.
Asian kiireellisyyden vuoksi tutkimus julkaistiin medRxiv-verkkopalvelussa jo ennen vertaisarviointia.
Wuhanissa sijaitsevassa Renminin sairaalassa tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä 62 potilasta, joista 31 henkeä kuului verrokkiryhmään. Potilaiden keski-ikä oli noin 45 vuotta.
Kaikkia potilaita hoidettiin tavanomaisella hoidolla, johon laskettiin mahdollinen lisähappi sekä tietyt viruslääkkeet ja antibiootit. Covid-19:n tapauksessa antibiootit kohdistetaan toissijaisen bakteeritulehduksen hoitoon.
Potilaiden taudinkuva määriteltiin koeasetelman alussa lieväksi tai keskivaikeaksi, vaikka kaikilta oli vahvistettu tietokonekuvilla keuhkokuume. Toinen koeryhmä sai tavanomaisen hoidon lisäksi hydroksiklorokiinia.
Viiden päivän jälkeen keuhkokuumeen tilanne oli kohentunut 80,6 prosentilla lääkettä saaneista ja 54,8 prosentilla verrokkiryhmästä. Lääkkeen havaittiin lyhentävän kuumeen ja yskäoireiden kestoa noin vuorokaudella.
62 potilaan ryhmästä taudinkuva muuttui lopulta vakavaksi neljällä potilaalla, joista kaikki kuuluivat vain tavanomaista hoitoa saaneeseen verrokkiryhmään. Kaksi potilasta sai lääkkeestä ihottuman ja päänsäryn kaltaisia lieviä sivuvaikutuksia.
Varovaista optimismia
Asiantuntijat ovat varoittaneet tekemästä liian pitkälle vietyjä päätelmiä alustavista ja suhteellisen pienistä koeasetelmista. Vanderbiltin yliopiston professori William Schaffner myöntää julkaisun saaneen kaikesta huolimatta varovaisen innostuneen vastaanoton.
Tutkimus käsitteli silti vain lieviä ja keskivaikeita tautitapauksia.
– Emme tiedä kuinka hyvin tämä toimisi vakavasti sairastuneiden hoidossa, Schaffner sanoo The New York Timesille.
Professorin mukaan on epäselvää, perustuuko lääkkeen teho viruksen leviämisen estämiseen vai kehon liiallisen tulehduksen hillitsemiseen. Vakavissa koronavirustapauksissa immuunijärjestelmän ylireagointi voi kärjistää oireita entisestään.
– Tutkimus vahvistaa silti käsitystä, jonka mukaan näissä keuhkokuumetapauksissa on immuunivasteeseen liittyvä elementti. Päinvastoin kuin influenssassa, jossa keuhkokuumeen aiheuttaa usein toissijainen bakteeri-infektio, William Schaffner sanoo.
Kokeellisia koronaviruslääkkeitä on annettu potilaille yksittäistapauksissa myös Suomessa. Käytön laajentamista selvitetään parhaillaan lääkevalvontaviranomaisten kanssa.
LUE MYÖS:
Klorokiinia annettu koronapotilaille myös Suomessa (VU 31.3.2020)