Koronakriisi on hiljentänyt kauppakeskukset. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koronakriisistä velkapommi: Tätä ei nähty edes 90-luvun lamassa

Koronatoimien pitkittyminen näkyy velkaantumisen hurjana kasvuna.

OECD:n arvion mukaan Suomen talouden tuotannosta häviäisi koronapandemian aikana yli 20 prosenttia vuosineljänneksessä. Syynä ovat kovat rajoitustoimet viruksen leviämisen hillitsemiseksi ja maailmantalouden kysynnän yleinen heikkeneminen. Rahassa puhutaan noin 5 miljardista eurosta kuukaudessa.

Laskelmat julkisen velan kasvusta koronakriisin takia ovat jyrkkiä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi torstaina Kauppalehdelle, että valtio joutuu ottamaan lisää velkaa tänä vuonna jopa yli 20 miljardia euroa. Luku voi nousta tätäkin korkeammaksi, jos ja kun koronatoimet pitkittyvät. Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen on jakanut Twitterissä velasta paljon puhuvan kuvan. Se löytyy alta.

– Näin suurta velan vuosikasvua ei nähty edes 1990-luvun lamassa. Elvytystoimet, suorat tuet ja verotulojen lasku lisäävät velanottoa, Hirvonen toteaa.

Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna kommentoi valtiovarainministerin arviota muistuttaen, että velkaantuminen jatkuu ja syvenee kaikilla tasoilla.

– Osalla kykyä velkaantua, osalla ei lainkaan. Eväät syöty jo ennen tätä, Pauna tviittaa.

Hän jatkaa tviittinsä kommenteissa pohdintaa inflaatio- ja korkonäkymistä pitkässä juoksussa.

– Nyt velkaannutaan rajusti ja sitten tehdään hartiavoimin kaikkialla työtä, jotta korotkin lähtisivät nousuun, Pauna pohtii.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala vastaa kysyntäshokin vaikuttavan nyt tarjontashokkia voimakkaammalta.

– Tilanne voi kuitenkin muuttua. Elvytys menee nyt paljon suoremmin reaalitalouteen kuin aiemmin, hän jatkaa.

Vesala viittaa LSE:n emeritusprofessori Charles Goodhartin ja itsenäisen taloustutkimuslaitos Talking Headsin pääekonomisti Manoj Pradhanin VoxEU:n artikkeliin. Siinä arvioidaan kovien koronatoimien johtavan masiiviseen tarjontashokkiin ja ennustetaan rajoitusten purkamisen vievän sodanjälkeisen ajan kaltaiseen kovaan inflaatioon. Goodhart ja Pradhan povaavat jopa 5-10 prosentin lukuja.

Kovalle velanotolle on tullut tukea. Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri, ministeri Raimo Sailas rohkaisi tällä viikolla Talouskriisi.fi -palvelussa valtiota ottamaan velkaa.

–  Valtiolla on varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa BKT:hen, Sailas sanoi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan on edistettävä ”exit-strategiaa”, eli tietä ulos kriisistä. 1990-luvun laman virheet tulisi hänestä välttää. Ministerin mukaan se merkitsee, että mukana on ”sekä taloudellinen että sosiaalinen puoli”.

– Kriisin jälkeen meidän pitää tehdä entistä tarmokkaammin työllisyystoimia ja muita julkista taloutta vahvistavia toimia, Kulmuni sanoi KL:lle.

Hallitus on nimittänyt selvitysryhmän arviomaan koronakriisin talousvaikutuksia ja miettimään toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen takaisin kasvu-uralla. Työryhmää johtaa VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Ryhmän muut jäsenet ovat talousnobelisti, professori Bengt Holmström, VTT Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt