Miten koronakriisin ensimmäinen puolivuotinen vaikutti suomalaisyritysten toimintaan ja millaisia toimenpiteitä ne suunnittelevat seuraavan puolen vuoden aikana? Tätä selvitti Aalto-yliopiston tuore päättäjätutkimus, johon vastasi yli 300 yritysjohtajaa.
Tutkimuksen mukaan koronaepidemia vaikutti kielteisimmin uusille markkinoille laajentumiseen, tuotantokapasiteetin lisäyksiin sekä yritysostoihin, joissa kaikissa tutkimukseen osallistuneiden yritysten aktiivisuus on keskimäärin laskenut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma korostaa, että lyhyen aikavälin vaikutukset voivat näkyä kielteisenä kehityksenä pitkällä aikavälillä.
– Koronakriisin aiheuttamat operatiiviset häiriöt ja taloudelliset ongelmat näkyvät kilpailuaktiivisuuden vähenemisenä. Huolestuttavaa on se, että tämän vaikutukset näyttäytyvät kunnolla vasta parin vuoden kuluessa. Yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti operatiivisessa kriisinhoidossa, mutta kriisin jatkuessa niiden on aktivoiduttava uudelleen etsimään kasvun lähteitä, hän sanoo.
Uusi innovaatio ei ehkä kanna jatkossa
Kriisin aikana osa yrityksistä on kuitenkin jopa kiihdyttänyt innovaatiotoimintaansa. Yli 30 prosenttia yrityksistä on tuonut markkinoille aiempaa enemmän uusia tuotteita ja palveluita. Vastaajat kertoivat etsineensä aktiivisesti uusia prosesseja ja palveluja ja uskovat, että ne ovat käytössä myös jatkossa.
Luoman mukaan lisääntyneet innovaatiot eivät kuitenkaan välttämättä näy pitkän aikavälin kasvussa.
– Kun innovaatiotoiminta äkillisesti kiihtyy, on riskinä, että innovaatiot eivät rakennu yritysten kilpailuetujen varaan, jolloin yritysten kasvu voi tyrehtyä pitkällä aikavälillä. Kriisin jälkeen innovaatioille ei ehkä myöskään ole kysyntää.
Yrityksistä 40 prosenttia koki, että asiakastarpeet ovat muuttuneet kriisin myötä vähintään jossain määrin. Yli puolet vastaajista kertoi, että keskeiset resurssit ja kyvykkyydet, joilla luodaan arvoa asiakkaille, ovat muuttuneet.
Organisaatioiden digitaalista transformaatiota tutkiva tohtorikoulutettava Susanna Takkunen kertoo, että yritysten strategisissa tavoitteissa korostuivat asiakassuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden omaksuminen ja osaamisen kehittäminen.
– Tämä ennakoi lisääntyvää kilpailua osaamisesta, erityisesti uusiin teknologioihin liittyen, mikä vaikuttaa varmasti koulutustarpeisiin ja työllistymiseen. On mahdollista, että kriisi synnyttää ajan myötä lukuisia organisaatiouudistusten aaltoja, mikä valitettavasti tarkoittaa myös irtisanomisia, Takkunen sanoo.
Tutkijoiden mukaan koronakriisi on selkeästi toiminut lähtölaukauksena teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin.
– Yritykset ovat tunnistaneet uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Tämä heijastuu myöhemmin myös toimialojen ja arvoketjujen rakenteeseen. Kriisin jäädessä taakse näemme yrityskauppoja ja muita rakenteellisia muutoksia. On kiinnostavaa seurata, mitkä kriisin aikana syntyneistä uusista tuotteista ja palveluista jäävät henkiin pitkällä aikavälillä, Luoma sanoo.
