Koronaviruspandemian vuoksi päätettyjen rajoitustoimien pelätään kärjistävän monia muita terveyskriisejä ympäri maailman. Myös Suomessa on keskusteltu hoitojonojen pidentymisestä ja vakavien sairauksien diagnoosien lykkääntymisestä.
Maailmalla eniten huolta herättävät tuberkuloosiin, HIV:iin ja malariaan liittyvät vaikeudet. Erään mallinnuksen mukaan kolmen kuukauden rajoitustoimet voivat johtaa yli 6,3 miljoonaan tuberkuloositartuntaan ja 1,4 miljoonaan kuolemantapaukseen.
WHO on arvioinut, että puoli vuotta jatkuvat HIV-lääkkeiden jakeluvaikeudet aiheuttaisivat yli 500 000 kuolemantapausta. Vuosittaiset malariakuolemat voivat nousta kriisin myötä kaksinkertaisiksi eli noin 770 000:een.
– Covid-19 uhkaa tuhota kaiken työmme. Kriisi voi viedä meidät tilanteeseen, jossa olimme 20 vuotta sitten, WHO:n malariaohjelman johtaja Pedro L. Alonso sanoo The New York Times -lehdelle.
Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa käyttöönotetut karanteenit ja muut rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet potilaiden hoitoonpääsyä. Lento- ja merimatkailun vähentyminen on heikentänyt monien lääkeaineiden logistisia ketjuja.
Noin 80 prosenttia tuberkuloosia, HIV:iä ja malariaa vastaan taistelevista avustusohjelmista ovat kertoneet ainakin jonkinasteisista häiriöistä. Joka neljäs HIV-potilas on jäänyt ilman lääkkeitä.
Intiassa on tällä hetkellä 27 prosenttia maailman kaikista tuberkuloosi-infektioista. Diagnoosien määrä on romahtanut 75 prosenttia pandemian alun jälkeen. Myös esimerkiksi Venäjä on muuttanut monia HIV-klinikoitaan koronaviruksen testipisteiksi.
The Global Fund -rahaston mukaan vaurioiden korjaamiseen tuskin löydetään tarvittavia voimavaroja. Hintalapuksi on arvioitu ainakin 25 miljardia euroa.
Meksikossa toimivan Medical Impact -järjestön johtaja Giorgio Franyuti huomauttaa, ettei koronavirus aiheuta läheskään yhtä paljon kuolemantapauksia kuin tuberkuloosi.
– Se on kaikista suurin hirviö. Kymmenen miljoonaa tapausta vuosittain. Tämä tulee muistaa, kun puhumme kuolemista ja pandemioista, Franyuti sanoo.
