Kunnille on myönnetty reilu kolme miljardia euroa koronatukia tänä vuonna, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.
– Iisalmen kaupunki porskuttaa varsin hyvästi. Seitsemän ylijäämäistä vuotta on takana ja kahdeksas todennäköisesti tehdään, kiitoksia valtion merkittävien koronatukien, sanoi Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juho Pulkka (kesk.) keskustan tupaillassa Honkamäellä viikko sitten.
Eduskunta hyväksyi tällä viikolla kuluvan vuoden seitsemännen lisätalousarvion, jossa kuntataloutta tuetaan jälleen 750 miljoonalla eurolla. Valtiovarainvaliokunta totesi mietinnössään, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia. Valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset.
– Näyttää tosiaan siltä, että avustusten määrä ylittää vaikutukset tänä vuonna. Kunnat itse arvioivat alustavasti, että korona heikentäisi kuntataloutta 2,5 miljardilla eurolla kuluvana vuonna. Hitusen siitä olisi ylikompensaatiota, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo Verkkouutisille.
Jos kunta on tehnyt ylijäämäisen budjetin, niin raha kirjataan taseeseen.
– Kunhan sitä vaan ei käytetä vaikkapa palveluiden laajentamiseen, niin sittenhän raha odottaa siellä. Olen ihan varma, että nyt ylijäämää tekevissä kunnissa ja kaupungeissa on menopainetta vuosina 2021-2022 ja valtionosuudet lähtevät tippumaan suhteessa vuoteen 2020. Sitten näitä ylijäämiä on hyvä käyttää, Punakallio toteaa.
Ilman koronaa kunnat eivät olisi saaneet ylimääräistä
Kuntaliiton Punakallio kertoo, että kaikki kunnat ovat saaneet valtionosuuden lisäystä, jonka voi käyttää ihan mihin vain. Osa koronatuista on sidottu hyvinkin tiukkaan, esimerkiksi perusopetukseen tai varhaiskasvatukseen koronakevään haittojen paikkaamiseen. Tyypillisesti nämä rahat on Punakallion mukaan käytetty lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
– Koronan takia on annettu kunnille tukea etukäteen ja ennaltaehkäisevästi, ja se on parantanut kuntatalouden tilaa ja yksittäisten kuntien taloutta. Ilman koronaa kunnat eivät olisi missään nimessä näin paljon ylimääräistä tuottoja saaneet tänä vuonna, Punakallio sanoo.
Ilman valtion jakamaa tukea kunnat olisivat Punakallion mukaan joutuneet korottamaan veroja ja tekemään leikkauksia. Kunnille on aiheutunut koronasta esimerkiksi terveydenhuoltomenoja ja testauskuluja. Samalla kuntien maksutulot ovat pienentyneet, kun palveluita on käytetty normaalia vähemmän.
Verotulot ovat vähentyneet, kun yrityksillä on ollut aiempaa vähemmän tuloutettavaa voittoa ja ihmisillä vähemmän palkkatuloja. Valtio päätti kuitenkin kasvattaa kuntien yhteisövero-osuutta koronatukena, minkä vuoksi kuntien yhteisöverotulot eivät ole lähteneet laskuun.
– Valtiolla sen sijaan yhteisöverotulot ovat pienentyneet valtavasti kuluvana vuonna, koska yritysten heikompi menestys ja jako-osuuden muutos näkyvät valtion kassassa, Punakallio sanoo.
Hallitus halusi saada tuet nopeasti liikkeelle
Kuntaliitolla eikä valtiovarainministeriöllä ole tietoa siitä, kuinka moni kunta tekee ylijäämäisen tuloksen koronatukien ansiosta.
– Tukia on myönnetty hyvin paljon valtionosuuksina, eikä valtionavustuksena. Kyllähän tässä saattaa käydä niin, että jokin kunta hyötyy, että se saa enemmän tukia kuin tässä vaiheessa on vielä syntynyt kustannuksia ja verotulomenetyksiä. Mutta toisaalta kun koronatilanne on lähtenyt taas kiihtymään, niin voi olla, että kustannuksia syntyy ensi vuonna, finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Valtionavustukset olisivat mahdollistaneet tuen täsmällisen kohdentumisen. Valtionavustusta kunta joutuisi hakemaan, tuelle voitaisiin asettaa ehtoja ja edellyttää tietojen toimittamista syntyneistä kustannuksista.
Valtiovarainministeriön Rantanen toteaa, että valtionavustusten myöntäminen on hidas prosessi ja kun keväällä kriisin vaikutukset kuntien talouteen näyttivät suurilta, niin hallituksella oli halua saada tuet nopeasti liikkeelle peruspalvelujen turvaamiseksi.
Minna Punakallio Kuntaliitosta muistuttaa, että koronan aiheuttamat kustannukset tältä vuodelta eivät ole vielä tiedossa. Kuntien tilinpäätökset valmistuvat vasta helmikuussa.
– Kuluvalle vuodelle on myönnetty hyvin mittava määrä erilaista avustusta ja ihan suoraa riihikuivaa rahaa valtionosuuksien kasvun myötä. Mittaluokka on ollut todella iso senkin vuoksi, että ensi vuotta sitovat valtion menokehykset, Punakallio sanoo.
Vaikka iso osa menovaikutuksista saattaa Punakallion mukaan tulla vasta vuodelle 2021, niin ensi vuodelle ei voitu enempää valtionosuuden lisäystä myöntää.
– Sen takia sitä ehkä myönnettiin vähän etupainotteisesti jo vuodelle 2020, Punakallio arvelee.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mukaan jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon.
Ensi vuodelle hallitus esittää kunnille 2,46 miljardia euroa koronatukea. Valtaosa tuesta kohdistuu välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvien kulujen korvaamiseen. Lisäksi hoito- ja palveluvelan purkuun varaudutaan 450 miljoonalla eurolla vuosina 2021-23.
