Danske Bank laskee Suomen talousennustettu tälle vuodelle. Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu 4 prosenttia, joka on heikoin ennuste Pohjoismaille.
Ruotsissa talouden ennustetaan supistuvan 2,8, Tanskassa 2,5 ja Norjassa 2 prosenttia. Ennusteisiin liittyy valtava epävarmuus. Tätä kuvaa se, että pankki ennusti Suomen talouden kasvavan 0,7 prosenttia 10. maaliskuuta ilmestyneessä ennusteessa.
– Suomen talous on perinteisesti ollut syklisempi, eli suhdannevaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa suhdanne oli viilentymään päin jo ennen koronavirusta. Nyt taloutta heikentävät koronavirus ja etenkin keinot, joilla viruksen leviämistä pyritään estämään, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Työttömyysaste nousee pankin mukaan 8,0 prosenttiin ja laskee ensi vuonna 7,5 prosenttiin .
Koronavirus iskee talouteen kaikilla rintamilla. Vienti, investoinnit ja yksityinen kulutus supistuvat tänä vuonna.
Ensi vuodelle Danske Bankin ekonomistit ennustavat kuitenkin jo kasvua, sillä talouden ennustetaan kääntyvän kahden prosentin nousuun.
Kuoppamäen mukaan ennuste perustuu siihen, että kriisi pysyy melko lyhyenä ja voimakkaat toimenpiteet estävät taudin leviämistä.
– Tässä kriisissä palvelualojen kokema shokki on poikkeuksellinen ja raju, mikä aiheuttaa massalomautuksia ja myös konkursseja. Palveluita ei voi toisaalta ostaa varastoon. Vaikka monien palvelualojen liiketoiminta nyt romahtaa, niin toipuminenkin voi olla reipasta, kunhan liikkumisrajoituksia puretaan ja kuluttajat lähtevät liikkeelle. Talouskriisin kesto riippuu siis lähinnä epidemian kulusta ja liikkumisrajoitusten pituudesta, Kuoppamäki sanoo.
Työmarkkinoilla suuri lomautusaalto
Suomen työmarkkinat ovat kehittyneet viime vuodet suotuisasti, kun työllisyysaste on noussut ja paikoin on esiintynyt jopa työvoimapulaa. Koronakriisi muuttaa työmarkkinoiden tilannetta ainakin väliaikaisesti. Danske Bank ennustaa lomautettujen suomalaisten määrän nousevan jopa 300000 työntekijään.
Danske Bank painottaa, että talouden elpymisen kannalta on erittäin tärkeää estää yritysten konkurssiaalto. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksiä on pystyttävä myös tukemaan. Mittavat ja välttämättömät tukitoimet sekä talouden supistuminen aiheuttavat sen, että Suomen julkinen talous velkaantuu rajusti.
– Julkinen velka paisuu kuin pullataikina, ja sitä on tulevina vuosina yritettävä pitää kattilassa. Ennustamme, että myös vuonna 2021 julkisen talouden alijäämä tulee olemaan suuri, vaikka toipuminen käynnistyisi reippaasti, Kuoppamäki ennustaa.
Pankin arvioi, että Suomen julkinen velka on 65 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se viime vuonna oli 59,4 prosenttia.
