Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen hämmästelee tiedonkulun ongelmia liittyen lasten ja nuorten koronatartuntoihin. Pekkarinen ei voi puuttua terveys- tai tietosuojaviranomaisten päätöksiin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän huomauttaa, että kun päiväkodeissa tai kouluissa on jo vuodesta toiseen voitu kertoa vanhemmille, että ryhmässä on havaittu kihomatoja, täitä tai liikkeellä on norovirusta, miksei myös koronatartuntojen osalta tietoa voitaisi jakaa selkeämmin.
– Näin maallikon näkökulmasta mutta myös lapsen oikeuksien näkökulmasta ihmetyttää, että tässä tapauksessa (covid 19) se tiedon saaminen perheille, jotta he osaisivat suojautua, testata lapsensa ja itsensä – tuntuu olevan niin monen pykälän päässä, Pekkarinen pohtii asiaa Verkkouutisten haastattelussa.
Julkisuudessa on keskusteltu koulujen jäljitystoiminnan viiveistä etenkin Helsingissä. Tietoon on tullut tapauksia, joissa koulun wilma-viestinä tullut epidemiologisen toiminnan ensitiedote lapsen mahdollisesta altistumisesta on tavoittanut vanhemmat vasta reilu viikko myöhemmin. Lisäksi monissa tapauksissa lapsi on saatettu asettaa viralliseen karanteeniin vasta yli viikko altistumisen jälkeen – vaikka ensitiedote ”mahdollisesta altistumisesta” olisikin tavoittanut vanhemmat muutaman päivän sisällä.
Tällaisissa tapauksissa on jäänyt lähinnä vanhempien kontolle, miten he ovat arvioineet ensitiedotteen niukkasanaista tekstiä tartuntariskistä ja ovatko he päätyneet ottamaan lapsensa varotoimenpiteenä jo tässä vaiheessa omaehtoiseen karanteeniin. Ensitiedotteessa korostetaan, että kyse on mahdollisesta altistumisesta ja kehotetaan jatkamaan normaalia elämää, ellei oireita ilmene eikä epidemiologisesta toiminnasta olla yhteydessä. Siinä on kerrottu mahdollisen altistumisen päivämäärä, muttei tietosuojasyistä esimerkiksi luokkaa tai ryhmää.
Maaliskuun alusta saakka helsinkiläiskoulut ovat saaneet luvan kertoa vanhemmille tartunnoista heti niiden ilmettyä, mutta käytännöt ja avoimuus tämän suhteen ovat vaihdelleet.
– Tässä on ollut epäselvyyttä. Tieto ei ole tavoittanut kaikkia eivätkä kaikki ole tienneet, mitä kaikkea voi kertoa. Ymmärtääkseni ohjeistusta pyritään nyt yhdenmukaistamaan. Opetuksen järjestäjienkin näkökulmasta on kohtuutonta, jos ohjeet ovat epäselviä, ristiriitaisia ja tämän kautta myös lapset ja vanhemmat joutuvat koulusta riippuen eriarvoiseen asemaan, Pekkarinen katsoo.
Helsingissä linjattiinkin keskiviikkona, että jatkossa koulujen ensitiedotteissa tulee kertoa, millä luokalla tai missä ryhmässä tartunta on ilmennyt.
Oikeus terveysturvalliseen ympäristöön
Lapsiasiavaltuutettu on eri yhteyksissä muistuttanut lapsen oikeuksista poikkeusoloissakin. Kun puhutaan lapsen oikeuksista, kyse on moniulotteisesta kokonaisuudesta, jossa tietosuoja on myös yksi.
– Tietosuoja on tosi tärkeä asia, mutta voisivatko ensitiedon pohjalta tehdyt varautumistoimenpiteet olla kouluissa tehokkaampia? Nähdäkseni kenenkään tietosuoja ei tästä vaarantuisi, jos karanteeniin voitaisiin asettaa vaikka isompi ryhmä jo tässä vaiheessa.
Kouluilla ei ole valtuuksia asettaa ketään karanteeniin, vaan päätös on tultava terveysviranomaisilta. Jäljityksen ruuhkautumisen takia karanteeniin asettaminen on helsinkiläiskouluissa kuitenkin saattanut venyä yli viikolla altistumisesta, mikä herättää kysymyksen lapsen oikeudesta terveysturvalliseen ympäristöön. Koronavirus kun tarttuu herkimmin oireiden alkuvaiheessa.
Onko perusteltua määrätä lapsi karanteeniin enää siinä vaiheessa, kun altistumisesta on kulunut lähemmäs kaksi viikkoa – tätäkin voidaan pohtia lapsen oikeuksien näkökulmasta.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan jäljitystoiminnan ruuhkat on saatava kouluissa kuntoon. Maaliskuun alussa hän kiinnitti huomiota siihen, että joissain kunnissa etäopetukseen siirtymistä on perusteltu koronaviruksen jäljitystoimien ruuhkautumisella.
– Se, että tartunnanjäljitys ei pysy perässä, ei saa olla peruste kaventaa lapsen oikeutta lähiopetukseen vaan resurssit on saatava tältä osin kuntoon.
Pitkittynyt etäopetus ”kohtuutonta”
Suomessa koulut siirtyivät viime keväänä laajalti etäopetukseen tilanteessa, jossa koronavirus oli uusi uhka eikä sen leviämistapoja tunnettu vielä tarkasti.
Miten etä- ja lähiopetuksen tasapainoilun suhteen meillä on sittemmin onnistuttu?
– Etenkin monien toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden osalta tilanne on ollut kutakuinkin kohtuuton, koska etäopetus on jatkunut niin pitkään. Se on tehnyt käytännössä mahdottomaksi integroitumisen oppimisyhteisöihin, mikä on hyvin tärkeä osa koulutusta.
Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että alueellinen eriarvoisuus on tältä osin korostunut, kun toisaalla nuoret ovat voineet jatkaa lähiopetuksessa.
– Peruskoulujen osalta tilannehan on ollut sen sijaan aika hyvä, kun koulut on pystytty pitämään pääosin auki. Virusvariantit ja niiden leviäminen nyt viime aikoina erityisesti helsinkiläiskouluissa herättävät toki huolta ja tilannetta on seurattava tarkasti.
Pääkaupunkiseudulla yläkoulut jatkavat pääsiäisen jälkeen vielä viikon etäopetuksessa, minkä jälkeen tarkoitus on siirtyä niin sanottuun hybridimalliin eli etä- ja lähiopetuksen vuorotteluun. Mitä ajattelet tästä?
– On varmasti hyvä, että siirtymä tehdään näin rauhallisesti eikä epidemian kannalta tehdä liian hätiköityjä päätöksiä. Olen kuitenkin ymmärtänyt lääkäreiltä, ettei etäkouluun siirtymisellä ole ollut toisaalta myöskään merkittävää vaikutusta epidemian rauhoittumisen kannalta.
Sisäilma ja ryhmäkoot pöydälle
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mielestä etäopetus on ”lyhytaikaisissa ja välttämättömissä tilanteissa perusteltua”. Pitempikestoisena se ei ole kuitenkaan vaihtoehto.
– Etäopetuksessa lapsi jää vaille monia, hyvin tärkeitä kehityksellisiä ja kasvatuksellisia ulottuvuuksia, joita kouluopetukselle on asetettu ja joista sosiaaliset suhteet ja yhteisön jäseneksi kasvaminen eivät ole suinkaan vähäisimpiä.
Lapsiasiavaltuutetun mielestä lähi- ja etäopetuksen suhteen meillä voisi olla syytä pohtia silti joustavampia malleja ottaen huomioon esimerkiksi perheet, joissa on riskiryhmäläisiä.
Koronavirusepidemia on nostanut kouriin tuntuvasti esiin myös monet ongelmat liittyen esimerkiksi koulutilojen ahtauteen ja opetuksen järjestelyihin. Epäkohtiin olisi syytä tarttua, koska pandemioita voi tulla jatkossakin.
– Koulujen sisäilman laatu ja liian suuret opetusryhmät ovat meillä keskeisimpiä epäkohtia.
