Verkkouutiset

Koronajäljitykseen siirretty hoitotyötä tekeviä – ”miten voi olla mahdollista?”

Kansanedustajat kehottavat hyödyntämään kotimaista osaamista jäljitystyön automatisoinnissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Joukko kokoomuksen kansanedustajia on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronavirustartuntojen jäljityksen automatisoinnista.

Edustajat huomauttavat, että koronavirusta ehkäisevässä ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida”-strategiassa on ollut ongelmia niin syksyllä kuin keväälläkin.

Syksyksi testauskapasiteetti nousi THL:n, kuntien, sairaanhoitopiirien ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä, mutta jäljitys tai eristäminen eivät ole toimineet toivotulla tavalla.

– Eri toimijat ovat hakeneet jäljitystyöhön monenlaisia hätäratkaisuja. Mediasta olemme joutuneet lukemaan valitettavia esimerkkejä ympäri Suomen. Monet kunnat ovat joutuneet ja päätyneet irrottamaan henkilökuntaa perusterveydenhuollosta jäljitystyöhön. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, Mari-Leena Talvitie, Mia Laiho, Timo Heinonen, Terhi Koulumies, Marko Kilpi, Sari Multala ja Sari Sarkomaa toteavat.

Heidän mukaansa kestävien ratkaisujen puute ei voi olla rahasta kiinni, sillä valtio on korvannut kunnille ja sairaanhoitopiireille koronaan liittyviä kuluja. Marraskuun seitsemännessä lisätalousarviossa osoitetaan lähes miljardi euroa lisää rahaa kunnille ja sairaanhoitopiireille erilaisiin koronatoimiin.

Pääkaupunkiseudulla kaupunki on siirtänyt kouluterveydenhoitajia ja seurakunnat diakoneja tarvittavaan jäljitystyöhön.

– Nämä ovat huolestuttavia esimerkkejä, sillä vallitseva koronatilanne lisää edelleen voimakkaasti sosiaalisen avun tarvetta. On muutenkin ihmeteltävä, miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan kun HUS irtisanoo 150 henkilöä tekstinkäsittelypalveluista, HUS:n alueella on siirrettynä perusterveydenhuollosta kymmeniä henkilöitä tekemään jäljitystyötä, kansanedustajat hämmästelevät.

– Emme voi hyväksyä sitä, että perusterveydenhuollon kriittistä työtä tekevät ovat jäljitystyössä, jolloin heidän oma työnsä jää hoitamatta tai vähemmälle. Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että joku lapsi tai perhe ei saa apua, koska jäljitystyötä priorisoidaan. Tämä ei ole voi olla se kestävä ratkaisu, jota edistämme.

Apua suomalaisesta teknologiasta

Kokoomusedustajien mukaan jäljitystyötä voitaisiin automatisoida suomalaisella osaamisella niin, ettei voimavaroja tarvitsisi vähentää muista toiminnoista.

– Suomalaiset tekniikan ja digitaalisten palveluiden osaajat haluavat olla tarjoamassa osaamista sekä olla ennaltaehkäisemässä ja ratkaisemassa koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaamme, ihmisten hyvinvointiin ja resurssien niukkuuteen. Niistä voi olla apua alueellisesti tai valtakunnallisesti sekä osasta jopa kansainvälisesti, koska pandemiatilanne on globaali, Talvitie, Laiho, Heinonen, Koulumies, Kilpi, Multala ja Sarkomaa sanovat.

Heidän mukaansa sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kannustaa sairaanhoitopiirejä ja kuntia hakemaan apua ja ratkaisuja digitaalisista ja automatisoiduista innovaatioista. Ne voivat hyödyntää hankintalain mahdollistamaa markkinavuoropuhelua ja muita hankintamenettelyjä.

– Joka tasolla yhteisen tavoitteen on oltava se, että oikea-aikaisesti ja ennakoiden estetään viruksen leviäminen laajemmalle väestössä, kansanedustajat toteavat.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)