Koronaviruksen esiintyvyys Afrikassa on toistaiseksi ollut suhteellisen alhainen syistä, joita ei tarkasti tunneta.
Maanosa on kuitenkin viruksen edessä erittäin haavoittuvainen, mikäli epidemia leviää, yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon (CFR) Afrikka-asiantuntija John Campbell sanoo.
Campbellilla on takanaan yli 30 vuoden virkamiesura Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa.
– Yksi huolista on se, että jos koronavirus kuormittaa Afrikan hauraan terveydenhuoltojärjestelmän, enemmän afrikkalaisia kuolee hoitamatta jääviin sairauksiin kuin virukseen ja sen komplikaatioihin, hän toteaa CFR:n tuoreessa artikkelissa.
Afrikan heikkoutta kuvastaa hyvin, että vaikka maanosassa elää 16 prosenttia maailman väestöstä, sen osuus maailman terveydenhuoltomenoista on vain yhden prosentin tasolla. Koronaviruksen koettelemassa Italiassa on 41 lääkäriä 10[nbsp]000 ihmistä kohti, Afrikassa vain kaksi.
– Länsi-Afrikan ebolakriisin aikana 2014–2016 jo ennestään niukat lääkintäresurssit, joita oli käytetty malarian ja hiv:n/aidsin kaltaisiin tauteihin, kohdennettiin torjumaan ebolaa. Epidemia tappoi noin 11000 ihmistä, mutta eräs tutkimus osoitti 10000 muun menehtyneen resurssien uudelleen kohdentamisen vuoksi. Epidemian aikana muita tauteja sairastaneet usein myös välttivät hoitoa, koska pelkäsivät saavansa ebolatartunnan sairaalasta, Campbell kertoo.
Malaria vaikeuttaa tunnistamista
Eräät kansainväliset organisaatiot ja muutamat Afrikan valtiot ovat ryhtyneet hänen mukaansa toimiin lievittääkseen koronaviruksen seurauksia maanosassa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esimerkiksi luvannut köyhille maille yhteensä 10 miljardin dollarin korottoman lainan.
– Afrikan väestön suhteellisen nuori ikärakenne saattaa sekin olla hillitsevä tekijä, sillä koronaviruksen vaikutukset lapsiin eivät näyttäisi olevan vakavia. Lisäksi vanhukset, jotka ovat ilmeisesti taudille erityisen alttiita, elävät suurperheissä – eivät useinkaan tartunnoille herkemmin altistavissa hoivakodeissa, Campbell toteaa.
Afrikan tämänhetkisestä koronavirustilanteesta – niin tartuntojen todellisesta määrästä kuin kuolleisuudestakin – on hänen mukaansa tarjolla vain niukasti tietoa.
– Vuosittain 400[nbsp]000 afrikkalaista tappavalla malarialla ja koronaviruksella on varhaisvaiheessa monia yhteisiä oireita. Tämä vaikeuttaa diagnostisointia varsinkin, kun koronaviruksen testipaketeista on pulaa. Tiedonpuute ruokkii huhuja ja saattaa edistää paniikkia. Niin tapahtui ebola-aaltojen aikaan, jolloin terveydenhuoltohenkilöstö joutui paikallisväestön hyökkäysten kohteeksi, sanoo Campbell.
