Tietyn osan koronavirukseen sairastuneista on todettu kärsivän niin sanotusta pitkästä koronasta, jolla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestäviä jälkioireita. Nature-tiedelehdessä julkaistun uuden tutkimuksen perusteella ilmiö voi olla yhteydessä immuunijärjestelmän toimintahäiriöön.
Pitkäaikaisista oireista kärsivien valkosolujen havaittiin olevan toimivan erityisen aktiivisesti. Heidän verinäytteistään ei löytynyt erikoistumattomia T- ja B-soluja, minkä lisäksi interferonitasot olivat tavanomaista korkeammalla tasolla kahdeksan kuukautta akuutin infektion jälkeen.
Tulehdustila voi aiheutua kudosvaurioiden korjaamisesta tai esimerkiksi autoimmuniteetin kaltaisesta tilasta. Tutkijoiden mukaan asia vaatii vielä runsaasti jatkoselvityksiä.
Immuunijärjestelmän muutokset voivat pahimmillaan heikentää kehon kykyä torjua uusia infektioita. Jälkioireet voivat olla seurausta kehon immuunijärjestelmän ylireagoinnista, joka voi johtaa hengenvaarallisiin seurauksiin. Samankaltaista ilmiötä havaittiin jo SARS- ja MERS-koronavirusten yhteydessä.
Pitkää koronaa on todettu usein myös lievien ja keskivaikeiden koronainfektioiden jälkeen. Tutkijoiden mukaan puoli vuotta kestäneitä, lihasheikkouden ja väsymyksen kaltaisia jälkioireita havaittiin 76 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista potilaista. Monet ovat kärsineet rintakivuista, yskästä, sekavuudesta ja päänsäryistä infektion jälkeen, mutta niiden fysiologinen tausta on ollut pitkälti arveluiden varassa.
Immuunijärjestelmän epänormaalista toiminnasta kertovien havaintojen todetaan tukevan arvioita siitä, että pitkän koronan (Long Covid) syndrooma on todellinen ja edellyttää kuntouttavia toimenpiteitä.
Wow. Long Covid people are missing naive T cells.
I wrote about the loss of naive T cells and the death of T cells being problematic in 2020 in frontiershttps://t.co/M6hBv6k5Cc https://t.co/vzRgaizPek pic.twitter.com/NxEmIWmWpo
— Anthony J Leonardi, PhD, MS (@fitterhappierAJ) January 13, 2022