Koronaviruspandemian alkuvaiheessa presidentti Vladimir Putin pyrki Yhdysvaltain Moskovan-suurlähettiläänä 2012–2014 toimineen Michael McFaulin mukaan esiintymään vahvana johtajana ja pönkittämään mielikuvaa Venäjän hallinnon tehokkuudesta.
– Alussa Venäjän johtaja väitti rehennellen, että maa oli välttänyt pahimman, ja antoi epäsuorasti ymmärtää siinä onnistumisen uudeksi todisteeksi voimakkaasta johtajuudestaan, Stanfordin yliopiston kansainvälisen politiikan professorina nykyisin työskentelevä McFaul kirjoittaa The Washington Postissa.
Kremlin ohjauksessa toimiva media valjastettiin rummuttamaan uhmakasta viestiä Venäjän menestyksekkäästä taistelusta koronavirusta vastaan ja maan hätää kärsivälle USA:lle antamasta humanitaarisesta avusta.
– Saimme sittemmin tietää, että Putin ei antanut, vaan pikemminkin myi tämän ”humanitaarisen avun” amerikkalaisille vastaanottajille. Mikä vielä kiusallisempaa, [USA:n] liittovaltion hätätilaviranomainen palautti Venäjälle tusinoittain hengityskoneita, jotka ovat samaa mallia kuin ne, jotka on yhdistetty useisiin kuolonuhreja vaatineisiin sairaalapaloihin Pietarissa ja Moskovassa, McFaul toteaa.
Presidentin asema uhattuna
Venäjän mahtavuutta ja valtiokoneiston suurenmoista toimintakykyä korostava narratiivi on McFaulin mukaan pitkään ollut Putinin aseman kannalta keskeisessä roolissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
– Sen vuoksi Venäjän viimeaikaiset vaikeudet koronaviruksen patoamisessa uhkaavat Putinia ja hänen itsevaltiuttaan. Tartunnan saaneiden kansalaisten määrässä Venäjä on nyt globaalisti toisena heti Yhdysvaltojen jälkeen, ja moni epäilee, että varsinkin kuolemantapauksia jää raportoimatta virallisissa tilastoissa, hän sanoo.
– Totuus on, että Putin ei ole onnistunut 20 vuoden aikana rakentamaan tehokasta valtiota Venäjän kansaa palvelemaan. Hän on käyttänyt valtaisia resursseja Venäjän ydinaseiden modernisointiin, tiedustelukykyyn, ase- ja poliisivoimiin sekä olympiakisojen puitteisiin, mutta panostanut olennaisesti vähemmän teihin, kouluihin tai sairaaloihin etenkin Moskovan ulkopuolella. Covid-19 paljastaa nyt nämä virheet valtion rakentamisessa, hän toteaa.
Mielipidekyselyissä Putinin suosio on vajonnut alimmalle tasolleen sitten vuoden 1999, ja enää 27 prosenttia venäläisistä ilmoittaa luottavansa hänen kykyynsä ratkaista tärkeitä kysymyksiä. Samaan aikaan Venäjän valtaeliitin sisällä on alkanut McFaulin mukaan ilmetä yhä enemmän säröjä.
– Covid-19 on tehnyt näkyväksi myytin Venäjästä vahvana valtiona ja Putinista vahvana johtajana. Ilman vapaita ja rehellisiä vaaleja, jotka tarjoaisivat kansalaisille rauhanomaisen ja järjestäytyneen tavan ilmaista näkemyksensä Venäjän tehottomasta reaktiosta virukseen, jää vain kaksi vaihtoehtoa – vallanvaihdos tai yhä voimakkaampi sorto. Samalla kun Putin on laiminlyönyt sairaaloita, teitä ja kouluja, hän on lujittanut valtion toimintakykyä yhdellä alueella: pakkokeinoihin nojaavassa hallitsemisessa. Se vaihtoehto on siksi todennäköisempi, traagista kyllä, McFaul arvioi.
