Koronakriisi on hiljentänyt kauppakeskukset. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kimmo Sasi: Korona laukaisi laman

Kirjoittaja vaatii, että hallitus tekee rajoitustoimista taloudelliset vaikutusarviot.

Hallitus on tehnyt kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti puuttuvia päätöksiä koronakriisin johdosta. Ihmisten työntekoa ja yrittämistä on rajoitettu. Valmistelussa on esitetty perusteluja toimenpiteiden hyödyllisyydelle epidemian leviämisen kannalta. Sen sijaan toimenpiteiden minkäänlaisia vaikutusarvioita päätösten perusteluissa ei ole esitetty.

Valtioneuvosto on antanut ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Säädösten valmistelussa pitää selvittää taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunalliset vaikutukset. Vaikutusarvioiden laadun turvaamiseksi on perustettu lainsäädännön arviointineuvosto.

On ymmärrettävää, että nyt kolme kuukautta kestäneen epidemian aikana tarvitaan nopeita päätöksiä. Silloin hyvin perusteellisiin  vaikutusarvioihin ei ole mahdollisuuksia.

Mutta jos toimenpiteillä aiheutetaan talouden merkittävä sukellus ja yritysten merkittävä konkurssiuhka sekä lähes joka viidennen työntekijän lomautusuhka, olisi ollut ehdottoman välttämätöntä tehdä ehdotuksista myös taloudellinen vaikutusarvio. Se olisi ollut ensinnäkin hyvää lainvalmistelua. Mutta taloudellisten vaikutusten arviointi olisi myös antanut edellytykset eri oikeuksien keskinäiselle punninnalle. Se olisi myös paremmin turvannut perustuslain edellyttämän suhteellisuusperiaatteen toteuttamisen eli  sen, että käytetään vain keinoja, jotka ovat tehokkaita kansanterveyden turvaamiseksi.

Taloudellisten vaikutusten osalta on vain annettu yksinkertainen ratkaisu vaikeaan kysymykseen ja sanottu, että raha ei ole ongelma kielteisiä vaikutuksia torjuttaessa. Mutta taloudellisia arvioita olisi tarvittu siksi, että on mahdollista, että nyt toimenpiteillä aiheutetaan ennennäkemätön taloudellinen kriisi.

Taitavassa politiikassa olennaista on ennakoida tilanteet. Onkin hyvä, että hallitus on asettanut Vesa Vihriälän johdolla työryhmän pohtimaan, kuinka talouskriisistä tullaan ulos.

Mutta talous on koronaa suurempi huolenaihe. Edellisen laman, finanssikriisin jälkiä ei ole vielä siivottu. Taloutta on elvytetty luomalla talouden kupla. Euroopan keskuspankki on talouden noususuhdanteessa pitänyt miinuskorkoa ja työntänyt markkinoille valtavan määrän rahaa. Kotitalouden ovat velkaantuneita tämän vuoksi. Valtioiden talouksia ei ole saatu tasapainotettua Ruotsia ja Saksaa lukuunottamatta. Suomessakin talouden tervehdyttäminen päättyi viime vuonna.

Kymmenen vuoden noususuhdanteen jälkeen on vain odotettu, mikä on se tekijä, joka laukaisee seuraavan laman. Nyt se mitä ilmeisemmin on korona.

Kaikki valtiot vastaavat kriisiin tukemalla taloutta ja ottamalla valtavasti velkaa. Ainoa tapa saada tätä velkaa on laittamalla keskuspankit ostamaan valtioiden velkakirjoja eli panemalla setelikoneet käyntiin. Eli vanhan kuplan päälle luodaan uusi kupla.

Taloudessa tärkeintä on luottamus. Talouden shokkia korjattaessa tullaan kysymään, kykenevätkö valtiot enää maksamaan velkaansa. Euroopassa tämä kysymys esitetään ensin Italialle. Jos vastaus on ei, on euro kriisissä. Seuraamukset ovat vakavampia kuin edellisessä lamassa.

Jos keskuspankit luovat pysyvästi valtavan likviditettin eivätkä voi vaatia valtioilta velanmaksua, syntyy epäluottamus keskuspankkeihin.  Suuri rahan määrä voi laukaista korkean inflaation. Epäluottamus keskuspankkirahaan voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät kryptovaluuttaan varsinkin, jos sen takana on jokin suuri luotettava yritys. Tämän jälkeen me elämme erilaisessa maailmassa.

Vakava talouskriisi haastaisi myös demokratian. Yksinvaltaisesti johdetut maat eivät jättäisi käyttämättä tilannetta hyväkseen viestinnässään. Jotta demokratia säilyy, on sen kyettävä osoittamaan, että se on parempi hallintojärjestelmä kuin kaikki muut jo kokeillut yhteiskuntajärjestelmät.

Hallitus voi vielä korjata tilannetta. Hallituksen on kehysbudjettiarvioissaan tehtävä hyvin huolellinen analyysi talouden kehityksestä. Lisäksi jokaisen uuden vapausperusoikeuksia rajoittavan ratkaisun yhteydessä olisi tehtävä kunnollinen taloudellisten vaikutusten arviointi.

 

Kimmo Sasi

Kimmo Sasi

Kimmo Sasi on varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt