Verkkouutiset

Korona ja sotahuolet ravistelevat Ukrainaa

Sodan ja asevarustelun kurittamassa Ukrainassa koronaviruksen leviäminen huolettaa yli puolta maan asukkaista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Noin 40 prosenttia ei pidä koronaa suurena terveyshuolena.

Enemmistön mielestä talouteen ja maan turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet eivät kuitenkaan saisi menettää painoarvoaan koronan vastaisessa toiminnassa

Ukrainalaisista 31 prosenttia väestöstä on valmis vastustamaan koronaa taloudellisista kustannuksista välittämättä ja 20 prosentin mielestä turvallisuuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen liittyvistä ongelmista huolehtiminen ei saisi verottaa varoja koronan vastaisesta työstä. Koronan vastustaminen pitää 26 prosentin mielestä alistaa kokonaan alueellisen koskemattomuuden suojelemiselle ja turvallisuudelle.

Näihin päätelmiin tullaan Kiovan sosiologisen instituutin tekemän tutkimuksen kyselyissä.

Vastaajien painotukset heijastivat myös heidän henkilökohtaisia pelkojaan. Ne vastaajat, jotka pelkäsivät eniten sairastumista, olivat myös halukkaimpia antamaan koronan vastustamiselle eniten resursseja.

Kuitenkin objektiivisesti sairastumiselle alttiimpi vanhempi väestö oli keskimäärin valmiimpi korostamaan turvallisuuteen ja alueelliseen koskemattomuuteen liittyviä huolia koronan riskejä enemmän. Vanhempi väestö oli myös valmiimpi liikkumaan ja ottamaan osaa taloudellista toimeliaisuutta lisäävään toimintaan koronan riskeistä huolimatta.

Väestön köyhimmästä osasta yli puolet koki aiemmassa huhtikuun kyselyssä pelkästään tarpeellisten vaatteiden hankinnan vaikeaksi. Nyt tämä osa väestöstä tahtoo muuta väestöä vähemmän painottaa turvallisuutta ja sen sijaan huolehtia enemmän taloudesta ja koronan vastustamisesta.

Ne, jotka korostivat kansallista turvallisuutta ja alueellista koskemattomuutta terveyshuolia enemmän, suhtautuivat muita kriittisemmin myös presidentti Volodymyr Zelenskin pyrkimyksiin löytää Venäjän kanssa kompromisseja itäisen Ukrainan taistelujen lopettamiseksi.

Vastoin monia odotuksia Kievin instituutin tutkimuksissa ei ilmennyt suuria alueellisia
eroja. Läntisillä alueilla turvallisuuteen panostaminen terveyshuolien kustannuksella sai kuitenkin hieman enemmän kannatusta.

Itäisillä alueilla, kuten Donbasissa – jossa sota on vaatinut tuhansia uhreja – taas oltiin valmiita rajoittamaan terveyden lisäpanostuksia, jos se tapahtuisi taloudellisen turvan kustannuksella. Erot itäisen ja läntisen Ukrainan välillä olivat kuitenkin pienet.

Tutkimuksen mukaan ei ole yllätys, että Venäjän ja sen tukemien kapinallisten aloittamat sodat Ukrainassa vaikuttavat negatiivisesti maan mahdollisuuksiin huolehtia kansalaistensa terveydestä. Tutkijat ovat kuitenkin huolestuneita siitä, että sotiminen tekee kokonaisten väestön terveyteen vaikuttavien pandemioiden hillitsemisen poliittisesti vaikeaksi.

Ongelmaa eivät tutkijoiden mukaan muodosta vain Venäjän masinoimat sotatoimet, vaan myös Ukrainan omien valtaan pyrkivien militanttien ääriryhmien toimet. Niiden nähdään tieten tahtoen pyrkivän vaikeuttamaan liberaaliksi kokemansa hallituksen koronan leviämisen hillitsemiseen tähtäävää työtä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)