Tämä ilmenee Kuntaliiton elokuussa keräämistä suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajien arvioista. Koronavaikutusten rinnalla ensi vuotta rasittavat kunnissa kasvavat kustannukset, valtionosuuksien väheneminen ja verokertymien hidas kasvu.
– Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt helpotusta kuntien ahdinkoon. Kuntaliitto vaatii, että kuntataloutta elvyttäviä päätöksiä tehdään syksyn budjettiriihessä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Vuoden 2020 kuntien tukipaketti kattoi vain osan koronan vaikutuksista kunnille. Reinan mukaan tukea tarvitaan myös ensi vuonna.
– Yhteisöveron jako-osuuden korotusta tulee jatkaa myös vuonna 2021. Lisäksi valtionosuuksia jo vuosia rasittanut laskennallinen kiky-vähennys tulee poistaa, Reina vaatii.
– Kohtuullista olisi myös jättää yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset perimättä takaisin, kunhan euromääriin on tehty ensin tarkistukset toteutuman perusteella, hän jatkaa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan ainakin oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus etenevät yhä valmistelussa.
– Jos uudet tehtävät aiotaan koronakriisistä huolimatta toteuttaa, tehtävien kustannukset on arvioitava huolellisesti ja kulut korvattava täysimääräisesti, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.
Kuntatalous ennätystiukilla
Kuntaliitto on kysynyt suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajien arvioita koronakriisin vaikutuksista säännöllisesti maaliskuusta lähtien. Elokuussa kerättyjen tietojen mukaan koronakriisi heikentää kuntataloutta ensi vuonna kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Arvio ei juurikaan muuttunut kesäkuun tilanteesta.
Valtaosa eli hieman alle 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy tulojen, kuten vero-, maksu- ja myyntitulojen heikkenemisellä. Menojen arvioidaan kasvavan 250 miljoonaa euroa.
Kunnat ovat aloittaneet oman talousarviovalmistelunsa vuodelle 2021. Tilinpäätösarviot näyttävät monissa kunnissa yhä suuria alijäämiä vuodelle 2021. Myös valtiovarainministeriön talousennuste näytti kuntasektorille historiallisen suurta neljän miljardin euron alijäämää.
