Tampereen rautatieasema. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Korona ei uudelleenasuta Suomea

Suomalaiset muuttavat nyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin isoihin kaupunkeihin.

Vuoden kolmannella neljänneksellä kuntien välisessä nettomuutossa virrat kääntyivät taas kaupunkeihin päin.

Muuttovoittoisimpia kaupunkeja olivat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset kaupungit Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu. Nettomuuttovoitto oli näissä kaupungeissa selvästi yli tuhat asukasta. Opiskelijavirta tosin selittää nettomuuttovoitosta osan.

Sen sijaan maaseutumaiset kunnat ja taajaan asutut kunnat ovat menettäneet asukkaita. Toisin oli edellisellä neljänneksellä, jolloin maalta muutto hiljeni. Koronakevään poikkeusilmiö jäi vain hetkelliseksi.

– Kesän muuttoliikkeessä on paljon vähemmän dramatiikkaa kuin keväällä, jolloin muuttovirrat jopa näyttivät kääntyneet hetkeksi päälaelleen. Nyt sisemmät kaupunkialueen kunnat ovat palanneet jälleen muuttovoittajiksi. Väljemmin asutut ulomman kaupunkialueen ja kehysalueen kunnat jäävät tappiolle. Samoin maaseutu ja paikalliskeskukset ovat tappiolla, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Hän toteaa, että yksi silmäänpistävä piirre kuitenkin jatkui edelleen kesällä.

– Sisemmän kaupunkialueen kuntien houkuttelevuus tänä koronavuonna on kokenut kolauksen. Keväällä ne jopa menettivät asukkaita nettomääräisesti. Kesällä käännyttiin siis muuttovoittajaksi, mutta edellisvuotta maltillisemmin. Kuntien muuttoliike on nollasummapeliä, mutta selvää voittajaa koronaefektissä on vaikea nimetä. Suhteellinen voitto edellisvuoteen verrattuna on jakautunut laajasti väljemmin asuttuihin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Nummiaron mielestä hämmästyttävää syksyn muuttoliikkeissä on pääkaupunkiseudun kohtalo.

– Helsinki ja Vantaa ovat toki yhä nettomuuttovoittajia, mutta voitto on kutistunut. Espoossa muuttovirta käy jopa kaupungista ulospäin muualle Suomeen.

– Pääkaupunkiseudun kuntien välinen nettomuutto oli viime vuonna tammi-syyskuussa +5 400 henkilöä ja tänä vuonna alle +500 henkilöä. Mutta pääkaupunkiseudulla asukasmäärä kasvaa edelleen nettomaahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun tukemana, Nummiaro sanoo.

Muissa kaupunkimaisissa kunnissa syntyvyys ei tahdo pysyä kuolevuuden tahdissa. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa puolestaan nettomaahanmuutto on ainut valopilkku, kun muuttovirta käy kaupunkeihin ja lapsia ei synny korvaamaan luonnollista poistumaa.

– Kuntien välinen nettomuutto on nollasummapeliä – muutto toiseen kuntaan on toiselta kunnalta pois. Kokonaisuudessaan Suomen väkiluku on tammi-syyskuun aikana kasvanut yli 8 000 hengellä, kertoo Tilastokeskus. Väkiluvun kasvu on pääosin maahanmuuton ansiota.

Nurmijärvi-ilmiö näkyy

Suomalaiset toivovat asumiseltaan väljyyttä ja rauhaa. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan yli tuhannesta vastaajat 62 prosenttia pitää unelmakotinaan omakotitaloa. Runsas kuudennes (17 %) asuisi mielellään kerrostalossa ja yhtä suuri osuus valitsisi rivi- tai paritalon.

Kaupunkien keskustassa asuvista enemmistö haluaisi löytää unelmakotinsa kaupungin keskustassa, kun taas maalla asuvista enemmistö etsisi unelmakotiaan maaseudulta.

Pääkaupunkiseudun kallis asuminen on kuitenkin saanut monet katselemaan asuntoaan muualta. Nurmijärvi-ilmiönä tunnettu muuttoliike väljemmän ja halvemman asumisen kehyskuntiin näkyy yhä. Tammi-syyskuussa Vantaa oli selvä nettomuuttovoittoja.

Pääkaupunkiseudun pienemmät kehyskunnat Nurmijärvi mukaan lukien houkutteli enemmän uusia asukkaita kuin Helsinki. Espoo sen sijaan kärsi suurimman nettomuuttotappion.

– Kehyskunnat ovat tänä vuonna tammi-syyskuussa saaneet nettona 1 400 kotimaan muuttajaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Kehyskunnat ovat saaneet osansa väljyyden ja turvallisuuden kaipuusta, Nummiaro arvioi.

Hän toteaa, että kaupungistuminen on koko Suomen mittakaavassa kuitenkin sen luokan megatrendi, että korona ei sitä käännä.

– Korona ei uudelleenasuta Suomea. Huono puoli tässä on, että syrjäseutujen kestämättömät huoltosuhteet eivät saa muuttoliikkeestä tukea. Hyvä puoli on, että kuluttajat tuntuvat pitävän koronaa väliaikaisena tekijänä, mikä antaa uskoa lopulta myös kulutuksen patoutumien purkautumiseen.

Nummiaro uskoo, että korona voi kuitenkin jättää pysyvänkin jäljen aluekehitykseen. Kaikkein tiiveimmän kaupunkialueen houkuttelevuus on saanut lommon.

– Lommon oikenemista etätyön vakiintuminen voi hidastaa tai jopa estää. Aika näyttää saako esimerkiksi pääkaupunkiseudun hyvien liikenneyhteyksien päässä olevat kehyskunnat lisää vetovoimaa vai onko kyseessä enemmänkin vain ohimenevä koronailmiö.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt