Asiakas astuu Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon heinäkuussa 2020. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Antti Palola: Korona-aika ei oikeuta temppuihin

Kirjoittajan mielestä työttömien asemaa heikentämällä ei luoda uusia työpaikkoja.

Hallitus kokoontuu syyskuun puolivälissä budjettiriiheen, jossa punnitaan tulevien vuosien suunta ja ratkaisut Suomen pitkän aikavälin haasteisiin. Riihessä päätetään työllisyystoimenpiteistä, joiden avulla on tarkoitus luoda uusia työpaikkoja ja parantaa työllisyyttä.  Asiasta on käyty julkisuudessa vilkasta ja värikästäkin keskustelua, kun etujärjestöt ovat kilvan esittäneet ratkaisujaan uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi näkyy maailmalla ja myös Suomessa kysynnän laskuna. Sen seurauksena työpaikat vähenevät ja työttömyys kasvaa.  Tästä syystä hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen aikahorisonttia on muutettava ja sitä on tarkasteltava hallituskautta pidemmällä aikavälillä. Tavoitetta on tarpeetonta sitoa mihinkään tiettyyn vuoteen, sillä pandemiasta tai mistään riippumatta vuodet eivät ole ”veljiä keskenään”. Jos talouden kysyntä ei elvy, hallituksen on hyvin vaikea omilla päätöksillään vaikuttaa työllisyyden paranemiseen.

Tämä ei silti tarkoita, että luopuisimme kokonaan hallituksen tavoitteesta. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys edellyttää, että meilläkin tavoitellaan pohjoismaista työllisyyttä.

Koronapandemian vuoksi budjettiriihessä on välttämätöntä tehdä ratkaisuja, joilla vakautetaan taloutta ja ylläpidetään työllisyyttä, tuetaan ihmisten toimeentuloa ja työkykyä, vahvistetaan osaamista sekä luodaan kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hiilineutraaliin Suomeen siirtymiseksi.

Riihestä on saatava uusia eväitä, joilla selviämme koronakriisin vaikutuksista. Mielestäni työttömyysturvan leikkaaminen tässä tilanteessa olisi väärä päätös. Kysynnän vähentyessä työttömien asemaa heikentämällä ei luoda uusia työpaikkoja.

Nyt on elvyttämisen aika. Sopeuttamisen aika tulee, kun on siirrytty koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella tietää, milloin koronan aiheuttama poikkeuksellinen aika katsotaan päättyneeksi. Kestävällä elvytyksellä vastataan pitkän aikavälin haasteisiin, eikä nyt kannata leikata mahdollisia kasvun elementtejä.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät muutama viikko sitten muistoissaan omat keinonsa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Merkittävä osa lisätyöllisistä muodostuisi ministeriön mukaan ikääntyneistä.

Nykyisessä tilanteessa ei pidä vetää mattoa työttömien alta. Työllistyminen – oli sitten kyseessä ikääntynyt, nuori tai jotakin siltä väliltä – edellyttää merkittäviä panostuksia työllisyyspalveluihin. Henkilökohtaisesti räätälöidyt palvelut ovat paras keino tehdä tuloksellista työllisyyspolitiikkaa. Tämän myös valtiovarainministeriön virkamiehet totesivat listatessaan työllisyystoimenpide-ehdotuksiaan.

Elinkeinoelämän järjestöt ja jotkut poliittiset puolueet ovat esittäneet paikallisen sopimisen lain kautta tapahtuvaa laajentamista yksilötasolle eräänlaisena hokkuspokkus-temppuna ja oikotienä onneen – eli työllisyyden lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Olen ilonpilaaja. Heidän esityksellään ei ole todennettuja työllisyysvaikutuksia. Lisäksi paikallista sopimista voidaan edelleen edistää hallitusohjelman kirjausten mukaisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Talouden näkymä on edelleen hyvin epävarma eikä kukaan osaa varmasti sanoa, miten pandemia leviää keskuudessamme tulevina kuukausina. Toivottavasti meidän ei tarvitse ryhtyä yhtä laajoihin liikkumista, kokoontumista tai elinkeinon harjoittamista rajoittaviin toimiin kuten keväällä jouduttiin tekemään koronan leviämisen estämiseksi. Se olisi tuhoisaa elinkeinoelämän, yritysten ja kansalaisten kannalta.

Edelleen ja kaikesta huolimatta on koronan oloissa muistettava edetä terveys edellä. Järjestystä eivät edes synkkenevät talous- ja työllisyysluvut saa muuttaa. Suomi on hyvinvointivaltio eikä hyvinvointivaltiossa leikitä kansalaisten terveydellä – saati hengellä.

 

Antti Palola

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt