Verkkouutiset

Korkeimman oikeuden taistelu vie USA:n vaalit ylikierroksille

Odotettavissa on mielenosoituksia ja likaistakin kampanjointia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Korkeimman oikeuden liberaaleimman, 87-vuotiaana edesmenneen Ruth Bader Ginsburgin kuolema sähköistää Yhdysvaltain jo valmiiksi kiihkeän vaalitaiston. Tulossa on yksi koko Yhdysvaltain modernin historian suurimmista, eeppisistä poliittisista taistoista.

Donald Trump nimittää kohta Ginsburgin tilalle hyvin konservatiivisen tuomarin, joka virkaan astuessaan takaisi Korkeimpaan oikeuteen vahvan konservatiivienemmistön ainakin puoleksi vuosisataa. Demokraatit aikovat taistella vimmatusti tämän estämiseksi.

Jos joku kuvitteli Trumpin kahden aiemman tuomarinimityksen – konservatiivisten Neil Gorsuchin ja Brett Kavanaughin – synnyttämää draamaa suurelliseksi, he eivät ole nähneet vielä mitään. Tulossa on valtavia mielenosoituksia ja painostus- ja loanheittokampanjoita ja senaatin demokraattien epätoivoista viivystystaistoa.

Kaikkia parlamentaarisia ja ulkoparlamentaarisia keinoja tullaan käyttämään, myös hyvin likaisia. Tämä taasen tulee taas kerran vahvistamaan kaikille oikeistolaisesti ajatteleville, miksi he ovat aina pitäneet demokraattien valtaanpääsyä katastrofaalisena ja miksi heidän täytyy nytkin rynniä vaalipaikoille valtaisin joukoin.

Yhdysvaltain järjestelmässä kaikkien lakien ja asetusten pätevyys tulee ennen pitkää Korkeimman oikeuden yhdeksän eliniäksi virkaansa nimitetyn tuomarin arvioitaviksi. Heistä riippuu siis loppujen lopuksi kaikkien presidenttien kaikkien päätösten lopullinen kohtalo.

Kaiken Trumpin aikana tehdyn (ja seuraavalle neljälle vuodelle luvatun) kohtalo on heidän käsissään. Mutta yhtä lailla riippuu heistä demokraattien vaalilupausten toimeenpano heidän mahdollisen vaalivoittonsa – sekä abortista ja sukupuolivähemmistöjen voimauttamisesta että terveydenhuollosta, hyvinvointivaltiosta ja maahanmuuttopolitiikan liberalisoimisesta.

Tämän takia taistelu Korkeimman oikeuden hallinnasta on ollut yksi keskeisimmistä Yhdysvaltain vaalien teemoista jo vuosikymmeniä. Se olisi joka tapauksessa ollut tämänkin vuoden vaalien keskeinen teema, mutta nyt siitä tuli niiden varsinainen superteema.

Vain viikko sitten Trump oli julkistanut kahdenkymmenen nimen listan henkilöistä, joista hän aikoi valita seuraavan tuomarin. Tunnetuista yksilön-, taloudellisen ja uskonvapauden kannattajista koostuneen listan julkistamisella hän pyrki innostamaan kaikki konservatiivit äänestämään.

Valitsemalla Trumpin he olisivat voineet estää vastaehdokas Joe Bidenia nimittämästä seuraavaa tuomaria ja siten he olisivat turvanneet Korkeimman oikeuden tähän asti heiveröisen konservatiivienemmistön.
Jos Trump on nyt saavuttamassa tavoitteen ilman vaalivoittoakin, periaatteessa Yhdysvaltain oikeisto ei enää tarvitse häntä. Tavoitteista tärkein olisi tätä myöten saavutettu. Senaatin on kuitenkin vahvistettava nimitys, eikä tämä ole todennäköistä ennen vaaleja, ei edes nopeutetulla käsittelyllä, jonka demokraatit yrittävät kaikin keinoin estää.

Todennäköisesti Trump tarvitsee siis vaalivoiton ja sen lisäksi enemmistön senaattiin. Demokraatit voisivat kukistaa hänen suunnitelmansa joko estämällä hänen uudelleenvalintansa tai viemällä republikaaneilta senaatin enemmistön. Kummassakin tapauksessa tarvittaisiin kaikkia kynnelle kykeneviä kannattajia äänestämään.

Jos taasen demokraattien onnistuu lykätä nimityksen vahvistamista yli vaalien, ollaan vaalipäivän jälkeen hyvin ongelmallisessa tilanteessa. Todennäköisesti vaalituloksesta tullaan taistelemaan oikeuslaitoksessa ja lopullinen sananvalta voi hyvinkin olla Korkeimmalla oikeudella. Mutta jos sieltä puuttuu yksi tuomari, äänestykset voivat mennä tasan ja Yhdysvallat voi ajautua pitkittyneeseen ja syvään perustuslailliseen kriisiin.

Tuollainen kriisi voi odottaa siinäkin tapauksessa, että Trumpin onnistuu saada oma miehensä tai naisensa Korkeimpaan oikeuteen ennen vaaleja. Jos demokraatit voittavat, heille ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin käydä lisäämään oikeuden tuomarimäärää. Vain siten he voisivat mitätöidä Trumpin nimitysten seuraukset ja kiertotietä tuottaa Korkeimpaan oikeuteen sittenkin liberaalienemmistön.

Muun muassa demokraattien varapresidenttiehdokas Kamala Harris oli jo aiemmin ehdottanut tällaista hyvin radikaalista ratkaisua, jota kukaan ei ole uskaltanut tehdä koko Yhdysvaltain historiassa. Franklin D. Roosevelt yritti 1930-luvulla mutta joutui perääntymään aiheutettuaan vakavan perustuslaillisen kriisin.

Yhtä kaikki Yhdysvaltain presidentinvaalista tuli juuri entistäkin käänteentekevämpi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)