EU:n pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö ei merkitse unionin kehittymistä puolustusliiton suuntaan. Näin sanoo EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen Verkkouutisille. Hän huomauttaa, että EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu sotilasliitto Natoon.
– Luulen, ettei Eurooppaan haluta luoda toista puolustusliittoa. Meillä on Nato, joka hoitaa kollektiivisen puolustuksen niiden jäsenmaiden osalta, jotka siihen kuuluvat. Minusta on vaikea nähdä EU:n kehittyvän puolustusliiton suuntaan, Pulkkinen sanoo.
Valtaosa EU:n jäsenmaista on lähdössä mukaan unionin pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön. Pulkkisen mukaan kyseessä on EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön ”kova kulmakivi”. Keskeistä tässä on puolustusyhteistyötä koskevien pelisääntöjen luominen ja velvoittavuus. Tarkoitus on tehdä erilaisiin puolustushankkeisiin osallistumisesta myös sääntelyn ja osin rahoituksenkin kautta houkuttelevaa.
– Ja jos katsotaan puolustusmateriaalihankintoja pitkällä aikavälillä, yhteistyöllä on saavutettavissa selkeitä hyötyjä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös eurooppalaiselle puolustustarviketeollisuudelle, Pulkkinen huomauttaa.
Suomi on ollut innokkaasti ajamassa EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Sen on arvioitu tai ainakin toivottu lisäävän myös Suomen turvallisuutta. Miten sotilasesikunnan päällikkö näkee asian? Pulkkisen mukaan iso askel tähän liittyen otettiin jo vuonna 1995:
– Kun Suomi liittyi EU:hun, liityimme turvallisuusyhteistyöhön. Liittyminen EU:hun oli paitsi poliittinen ja taloudellinen, myös turvallisuuskysymys. Vahva poliittinen unioni lisää välillisesti myös Suomen turvallisuutta niin, että olemme vähemmän alttiita ulkopuoliselle painostukselle.
– Kaikki se toiminta, mikä vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä, vahvistaa EU:ta myöskin toimijana ja kaikki tämä vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
EU:n turvatakuulauseke periaatteellinen
Suomi oli aloitteellinen, jotta EU:n Lissabonin sopimuksen turvatakuulauseke saatiin mukaan unionin pysyvää rakenteellista yhteistyötä koskevaan asiakirjaan. Pulkkisen mielestä ”on hyvä, että kaikki Lissabonin sopimuksen pykälät ovat asianmukaisesti mukana, kun EU:n puolustusyhteistyötä kehitetään”, vaikka sopimus pykälineen velvoittaa jäsenmaita toki muutenkin.
– Se (EU:n turvatakuulauseke) on vahva poliittinen ja juridisesti myöskin sitova velvoite. Jos jäsenmaa pyytää apua, toinen on velvollinen sitä antamaan. Samalla se tunnistaa kuitenkin sen, että iso osa jäsenmaista hoitaa kollektiivisen puolustuksensa Naton kautta eikä se (EU:n turvatakuulauseke) ole tällaisen kollektiivisen puolustuksen turvatakuupykälä.
Pulkkisen mukaan EU:n Lissabonin sopimuksen turvatakuulausekkeen merkitys on käytännössä ”periaatteellinen”.
– Jos ajatellaan yhteistyötä juridisissa puitteissa, sehän on jäsenmaita sitova eli EU:ssa instituutiona ei tehdä tämän eteen mitään suunnittelutyötä. Se on jäsenmaiden keskenään sopima asia, miten tätä sovelletaan, hän huomauttaa.
Tässä on olennainen ero sotilasliitto Natoon, jonka viides artikla velvoittaa kollektiiviseen puolustukseen ja jolla on olemassa tähän liittyvät mekanismit.
– Natossa yhteisö on rakennettu turvatakuiden ja kollektiivisen puolustuksen varaan toisin kuin EU:ssa. Kun puhutaan EU:n turvatakuulausekkeesta, se antaa ehkä väärän kuvan lausekkeen hengestä. Kyse siitä, että lauseke tunnistaa jäsenmaiden tarpeen vahvistaa omaa turvallisuuttaan ja se on myöskin EU:n jäsenmaiden intresseissä, että jokaisen jäsenen turvallisuus maksimoidaan, Pulkkinen pohtii.
Brexit heikentää EU:n uskottavuutta
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on herättänyt viime aikoina keskustelua. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu on pohtinut kirjoituksessaan, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on käytännössä häviämässä tai menettämässä merkitystään, koska aktiivinen puolustusyhteistyö erilaisten kumppanien kanssa sitoo Suomea entistä tiiviimmin länteen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) korosti Verkkouutisille tällä viikolla Suomen olevan yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Samoilla linjoilla on EU:n sotilasesikunnan päällikkö:
– Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, se on ihan selvä asia. Suomi ei ole sotilasliitossa, mutta tietysti tämä vanha puolueetomuuskäsite meni varmasti jollain lailla romukoppaan siinä vaiheessa, kun liityimme EU:hun.
Britannian lähtöä EU:sta Pulkkinen pitää haitallisena EU:n uskottavuudelle:
– Sotilaana näen sen haitallisena, koska Britannia edustaa niin paljon EU:n sotilaallista ja poliittista uskottavuutta. Ilman Britanniaa EU on selvästi vähemmän uskottava toimija. Toinen puoli kolikosta on se, että briteillähän on ollut periaatteellista vastustusta EU:n puolustus- ja turvallisuusasioita kohtaan.
Vaikka Britannian lähtö onkin Pulkkisen mukaan luomassa uusia mahdollisuuksia EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen, hän näkee brexitin silti ”enemmän haitallisena kuin hyödyllisenä”.
