Euroopan unionin uusi ulkosuhdejohtaja Josep Borrell sanoo toimintaympäristössä tapahtuvien geopoliittisten mullistusten edellyttävän EU:lta nopeita toimia.
– Meidän eurooppalaisten on tarkistettava mentaaliset karttamme käsittelemään maailmaa sellaisena kuin se on – ei sellaisena kuin toivoimme sen olevan, EU:n komission varapuheenjohtajaksi ja Federica Mogherinin seuraajaksi unionin korkeana edustajana viime syksynä noussut Borrell kirjoittaa Project Syndicate -lehdessä.
– Tämä on geostrategisen kilpailun maailma, jossa jotkut johtajista eivät epäröi käyttää voimaa ja jossa taloudellisia ja muita instrumentteja käytetään aseina. Jotta välttyisimme päätymästä nykyisen USA-Kiina-kilpailun häviäjiksi, meidän on opeteltava uudelleen voiman kieli ja käsitettävä Eurooppa korkeimman luokan geostrategiseksi toimijaksi, hän toteaa.
Asennemuutos saattaa espanjalaisen Borrellin mukaan tuottaa aluksi vaikeuksia, koska EU on alkujaan perustettu nimenomaan voimapolitiikan vastavoimaksi.
– Se rakensi rauhaa ja oikeusvaltioperiaatetta erottamalla kovan voiman taloudesta, sääntöjen luomisesta ja pehmeästä voimasta. Otaksuimme, että monenkeskisyys, avoimuus ja vastavuoroisuus muodostaisivat parhaan mallin ei vain omalle maanosallemme, vaan maailmalle laajemminkin, hän sanoo.
Todellisuus on Borrellin mukaan kuitenkin osoittautunut huomattavasti karummaksi.
Meneillään on ratkaiseva vuosi
Josep Borrell vaatii EU:ta ilmaisemaan selkeästi omat poliittiset päämääränsä ja tuomaan esille kaikki käytettävissään olevat suorituskyvyt.
– Euroopan kauppa- ja investointipolitiikan, finanssivoiman, diplomaattisen läsnäolon, sääntöjen luomisen kyvyn sekä kasvavien turvallisuus- ja puolustusinstrumenttien kapitalisointi tuottaa meille runsain mitoin vaikutusvallan vipuvoimaa, Borrell sanoo.
– Euroopan ongelmana ei ole voimien puute. Ongelma on poliittisen tahdon puute, kun kyse on voimien yhdistämisestä johdonmukaisuuden ja maksimaalisen vaikutuksen varmistamiseksi, hän toteaa.
Euroopan lähialueilla oleviin kriiseihin EU ei voi Borrellin mukaan reagoida pelkällä diplomatialla, vaan sen tueksi on kyettävä toteuttamaan tähänastista voimakkaampia konkreettisia toimia. Lisäksi hän esittää unionille kokonaisvaltaista Afrikka-strategiaa sekä uudenlaista lähestymistapaa globaaleiksi strategisiksi toimijoiksi luonnehtimiinsa USA:han, Kiinaan ja Venäjään.
– Mikään tästä ei tule olemaan helppoa, eikä kaikkea saavuteta vuodessa. Poliittiset taistelut kuitenkin voitetaan tai hävitään riippuen siitä, miten ne on hahmotettu. Tämän olisi oltava se vuosi, jolloin Eurooppa saa geopoliittisen lähestymistavan raiteilleen ja välttää identiteettiään etsivän toimijan kohtalon, hän painottaa.
