Verkkouutiset

Komission työohjelmassa näkyy koronapandemia

BLOGI

Komission vuoden 2021 työohjelma keskittyy Euroopan jälleenrakennukseen.
Aku Aarva
Aku Aarva
Kirjoittaja on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tiistaina 19.10.2020 Euroopan komissio hyväksyi vuoden 2021 työohjelmansa, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopasta terveempi, oikeudenmukaisempi ja vauraampi sekä nopeuttaa pitkän aikavälin muutosta kohti vihreää ja digitaaliseen aikakauteen sopivaa taloutta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kuuden keskeisen Unionin tila -puheessa esitellyn päätavoitteen painopisteet liittyvät käynnissä olevan koronaviruspandemian hillitsemiseen ja Euroopan talouksien ja yhteiskuntien kantokyvyn parantamiseen.

Komissio laatii vuosittaisen työohjelman läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Sillä kerrotaan paitsi kansalaisille myös lakeja säätäville toimielimille tavoitteista, joihin komissio sitoutuu. Vuoden 2021 ohjelma keskittyy luonnollisesti Euroopan jälleenrakennukseen ja Next Generation EU -elpymisvälineeseen sekä Euroopan unionin monivuotiseen rahoituskehykseen. Vuodelle 2021 elpymisvälineen kautta kanavoidaan muhkeat 672,5 miljardia euroa avustuksia ja lainoja EU-jäsenmaille. Nämä rahat kanavoidaan jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien pohjalta kohteisiin, joiden on tuettava EU:n vihreän siirtymän ja digipolitiikan mukaista kehitystä. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on se, mitkä komission ehdotuksista EU:n omien varojen keräämiseksi lopulta hyväksytään parlamentin ja neuvoston toimesta.

Komissio työohjelman perusteella koronaviruspandemia hallitsee tulevanakin vuonna agendaa Euroopassa. Puheenjohtaja von der Leyenin mukaan komissio asettaa etusijalle ihmishenkien suojelemisen ja toimeentulon turvaamisen pitkittyvässä koronaviruspandemiassa:

”Me olemme jo saavuttaneet paljon, mutta Eurooppa ei ole vielä selvillä vesillä. Pandemian toinen aalto koettelee Eurooppaa voimakkaasti. Meidän kaikkien on pysyttävä valppaina ja tehostettava torjuntatoimia. Euroopan komissio jatkaa pyrkimyksiään rokotteen kehittämiseksi eurooppalaisille ja talouksiemme elpymisen edistämiseksi vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen avulla”, toteaa puheenjohtaja von der Leyen.

Vuoden 2021 työohjelma sisältää useita konkreettisia esityksiä, joilla komission kuusi poliittista painopistettä siirretään strategiselta tasolta toteutukseen.

Työohjelman kuusi prioriteettia ovat:

  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 4 uutta aloitetta
  • Euroopan digitaalinen valmius 9 uutta aloitetta
  • Ihmisten hyväksi toimiva talous 10 uutta aloitetta
  • Vahvempi EU maailmannäyttämöllä 7 uutta aloitetta
  • Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen 7 uutta aloitetta
  • Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle 7 uutta aloitetta

Näiden kuuden prioriteetin alta löytyy yhteensä 44 uutta (lainsäädäntö)aloitetta, joihin voi tutustua myös komission verkkosivuilla. Kävin läpi komission esityksen työohjelmaksi ja teen seuraavaksi muutamia nostoja ohjelmasta, jonka vaikutukset Suomeenkin ovat huomattavat.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyen uusien aloitteiden määrä ei ole valtava, mutta niiden sisältö on erittäin painava. Komissio esittää ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja päästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilitullit, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja EU:n biodiversiteettistrategia sekä Pellolta pöytään -strategia antavat eväät vihreälle kehitykselle, kunhan jäsenmaat sitoutuvat tavoitteisiin. Onneksi Kiina löi pommin pöytään ja ilmoitti pyrkivänsä hiilineutraaliksi 40 vuoden sisällä – kysymys ei ole vain ympäristöstä vaan ympäristöteknologian kehittämisestä ja yritysten toimintamahdollisuuksista. Mikäli jäsenmaat eivät pääse sanoista tekoihin, jäämme tässä(kin) kysymyksessä suurvaltojen jalkoihin.

Digitaalinen Eurooppa tuntuu haastavalta. Olemme auttamatta jäljessä rakkaita kilpailijoitamme Yhdysvaltoja ja Kiinaa, joista erityisesti jälkimmäisen suhtautuminen digitalisaatioon kumpuaa hyvin erilaisista lähtökohdista kuin yksilönsuojaan, sananvapauteen ja datan vapaaseen liikkuvuuteen sekä kyberturvallisuuteen keskittyvässä Euroopassa. EU:n digitaaliset tavoitteet vuodeksi 2030, eurooppalainen e-ID-järjestelmä ja Euroopan uuden teollisuusstrategian päivitys ovat kaikki tärkeitä askelia kohti digitaalista Eurooppaa.

Koronaviruspandemia on terveys- ja talouskriisi ja aitona uhkana on sen muodostuminen myös sosiaaliseksi katastrofiksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano, jota monet myös Suomessa ovat kritisoineet auttamatta vajavaiseksi, pyrkii varmistamaan sosiaalisesti kestävän elvytyksen. Komission työohjelman perusteella nyt otetaan varovaisia askeleita integraation syventämisessä myös sosiaali- ja terveyspolitiikan puolella, joka ei koronaviruspandemian alkaessa oikeastaan kuulunut EU:n tontille – ja hitaudesta tällä sektorilla unionia kritisoitiin voimakkaasti kriisin alkaessa. Rahanpesun torjunta, pankkiunionin ja talous- ja rahaliiton vahvistaminen nousevat agendalle korkealle, mutta niiden maaliin saattaminen on yhtä tärkeää kuin vihreän kehityksen kohdalla.

Yhdysvaltojen vetäytyminen maailmanpolitiikan näyttämöiltä presidentti Trumpin kaudella on jättänyt pelitilaa maailman autoritäärisille johtajille, diktaattoreille ja despooteille. Valitettavasti EU-jäsenmaat ovat olleet haluttomia siirtämään ulkopoliittista valtaa enemmän Euroopan unionille ja tämä eurooppalaisten kansallisvaltioiden egoihin perustuva lyhytnäköinen politiikka on tehnyt EU:n ulkopolitiikan kädettömäksi. Itse toivoin komissiolta merkittävästi reippaampia avauksia vahvemman EU:n tuomiseksi maailmannäyttämöille, mutta ilmeisesti komissaarien analyyseissä tätä ei olla pidetty mahdollisena. Prioriteeteissa koronarokotteen kehittäminen ja sen saatavuuden varmistaminen, sääntöpohjainen monenkeskisen yhteistyön edistäminen ja erilaiset pehmeät ulkopolitiikan toimet eivät muuta perusdynamiikkaa tulevanakaan vuonna.

Geopoliittisen komission kummallisuuksiin otsikkotasolla kuuluva eurooppalaisen elämäntavan edistäminen näkyy työohjelmassa myös tulevana vuonna. Tulevana vuonna sillä tarkoitetaan koronaviruspandemian torjuntaa ja Euroopan terveysunionin vahvistamista perustamalla eurooppalainen biolääketieteen tutkimus- ja kehitysvirasto. Sinänsä komission ajattelu on loogista – eurooppalaista elämäntapaa puolustetaan kieltämättä parhaiten varmistamalla, että eurooppalaiset pysyvät hengissä. Henkilökohtaisesti olen ollut varsin huolissani vapaan liikkuvuuden tulevaisuudesta ja ilmeisesti komissio on kuullut huoleni, sillä Schengen-alueen tulevaisuuden varmistamiseksi synnytetään uusi strategia. Monille perussuomalaisille (ja kokoomuslaisille) ainoa merkityksellinen asia eli turvapaikkapolitiikka saa päivityksen, kun muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta täydennetään useilla laillista muuttoliikettä koskevilla sopimuksilla, kuten lahjakkuutta ja osaamista koskevalla paketilla. Terrorismin ja antisemitismin torjunta saa myös omat, aidosti tärkeät, aloitteensa.

Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus on kuudes ja viimeinen prioriteetti komission työohjelmassa. Demokratia tarvitsee tukea näinä aikoina, sillä viime vuosina ja erityisesti koronaviruspandemian aiheuttaman epävarmuuden ja tuskan aikana populismi, epäterve nationalismi ja äärioikeisto näyttävät saavan taakseen kannatusta. Muutoksen kourissa tahot, jotka tarjoavat paluuta ns. turvalliseen menneisyyteen ja vakauteen, vaikkakin perusteetta ja kyvyittä, ovat houkuttelevia. Komission työohjelmassa ehdotetaan mm. selkeämpää säännöstöä Euroopan poliittisten puolueiden rahoitukseen, ratkaisuja toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan suojaamiseksi despooteilta ja strategioita lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. (Viimeistään) tulevana vuonna käynnistyy myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, joka tarjonnee eväitä Euroopan unionin pidemmän aikavälin kehitykseen. Tässä painopisteen tulisi olla voimakkaasti demokratian puolustamisessa, sillä pahimmillaan Eurooppa jää maailman viimeiseksi demokratian linnakkeeksi.

Kaiken kaikkiaan komission työohjelma vuodelle 2021 ei tarjoa valtavia yllätyksiä. Kyseessä on koronakauden työohjelma ja siitä näkyy selkeästi, että pandemia näyttelee tulevana vuonna merkittävää roolia EU-politiikassa. Positiivista on se, että koronaviruspandemiasta huolimatta von der Leyen pyrkii edistämään järjestelmällisesti komission tavoitteita ja kehittämään unionia ympäröivä todellisuus huomioiden. Kritiikkiä kohdistan erityisesti EU:n nykyiseen globaaliin asemaan tyytymisestä – ulkopolitiikaltaan voimakkaammalle EU:lle olisi kipeästi tarvetta maailmanpolitiikan näyttämöillä, vaikka sekä egoistaan tunnetut suuret jäsenmaat (kuten Saksa ja Ranska) että pienet ja asemastaan epävarmat jäsenmaat (kuten Suomi) vastustavat kehitystä.

Komission työohjelma esiteltiin tiistaina 20.10.2020 Euroopan parlamentille ja myös neuvosto muodostaa kannan työohjelmaan ennen sen lopullista hyväksymistä ja lainsäätäjien työn aloittamista. Merkityksellisintä on kuitenkin se, että komission työohjelmassa tehdyt aloitteet muuttuvat käytännöksi. Liian usein jäsenmaat seisovat toteutuksen tiellä ja erilaisista strategioista ja sopimuksista muodostuu kuolleita kirjaimia tai epätäydellisiä toteutuksia. Koronaviruspandemian aikana meidän on kyettävä entistä syvempään yhteistyöhön ja yhdessä tehtyjen päätösten maaliin saattamiseen. Tässä peiliin katsomisen paikka on jokaisen jäsenmaan johtajilla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)