Suomen lippu Berlaymontin, Euroopan komission päärakennuksen edessä Brysselissä. LEHTIKUVA/SARI GUSTAFSSON

Komissio vie Suomen, Bulgarian ja Kreikan EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio päätti torstaina nostaa kanteen Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan EU:n tuomioistuimessa.

Komission mukaan Suomi, Bulgaria ja Kreikka eivät ole ilmoittaneet tai ovat ilmoittaneet vain osittain toimenpiteistä, joilla merten aluesuunnittelun puitteista annetut EU:n säännöt saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 18. syyskuuta 2016.

Komissio pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään Suomelle 7 739,76 euron, Bulgarialle 14 089,6 euron ja Kreikalle 31 416 euron päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun direktiivi on saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännökset ovat voimassa.

Rikkomusmenettelyt Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan aloitettiin viime vuoden marraskuussa, ja menettelyihin kuuluvat perustellut lausunnot lähetettiin tämän vuoden heinäkuussa.

Bulgaria ja Kreikka eivät ole ilmoittaneet komissiolle hyväksyneensä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Suomi on ilmoittanut komissiolle tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisestä, mutta kyseiset toimenpiteet koskevat vain Manner-Suomea, eivät Ahvenanmaan maakuntaa, joka komission mukaan kuuluu direktiivin soveltamisalaan.

Komissio katsoo, että kilpailu merialueista – uusiutuvan energian tuotantoa, merenkulkua, kalastusta, vesiviljelyä ja muita tarkoituksia varten – on paljastanut, että Euroopan vesiä on tarpeen hallinnoida yhdessä ja entistä johdonmukaisemmin.

– Merten aluesuunnittelua tehdään yli valtioiden ja toimialojen rajojen, jotta voidaan varmistaa, että ihmisen toiminta merellä on tehokasta, turvallista ja kestävää. Tällaisesta yhdennetystä suunnittelusta ja hallinnoinnista koituu monenlaisia etuja, komissio sanoo.

Kun direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä jää vajavaiseksi ja EU:n tuomioistuin vahvistaa komission näkemyksen, päiväkohtainen uhkasakko on maksettava tuomion antamispäivästä tai tuomioistuimen määräämästä myöhemmästä ajankohdasta siihen asti, kun saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on täysin toteutunut.

Tuomioistuin päättää päiväkohtaisen uhkasakon lopullisen määrän, joka ei kuitenkaan voi olla komission ehdottamaa suurempi.

Komission mukaan ehdotus kanteen nostamisesta EU:n tuomioistuimessa Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan on tehty sillä perusteella, että Bulgaria ja Kreikka eivät tähän mennessä ole ilmoittaneet virallisesti säännöksistä, joilla direktiivi saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Ehdotus kanteen nostamisesta EU:n tuomioistuimessa Suomea vastaan on tehty sillä perusteella, että Suomi on tähän mennessä ilmoittanut virallisesti säännöksistä, joilla direktiivi on saatettu vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Koska Suomi, Bulgaria ja Kreikka eivät ole antaneet kaikkia direktiivin noudattamiseen tarvittavia kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa eivät ole ilmoittaneet komissiolle näitä säännöksiä, ne ovat jättäneet täyttämättä direktiivin 15 artiklan mukaiset velvollisuutensa.

Käytännössä silloin, kun jäsenvaltio jättää saattamatta EU-direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään taloudellisia seuraamuksia.

Kommentit