Esitys sisältää myös riippumattoman faktantarkastajaverkoston tukemista ja toimenpiteitä, joilla edistetään laadukasta journalismia ja medialukutaitoa.
Tuoreimman Eurobarometrin mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että valeuutiset ovat uhka demokratialle. Eurooppalaiset ovat erityisen huolissaan tarkoituksellisesta disinformaatiosta, jolla pyritään vaikuttamaan vaaleihin ja maahanmuuttopolitiikkaan.
Eurobarometrissä korostetaan myös laatumedian merkitystä: vastaajat pitävät perinteisiä tiedotusvälineitä luotettavimpana uutislähteenä (radio 70 %, TV 66 %, painettu media 63 %). Vähiten luotettuja uutislähteitä ovat verkkouutispalvelut (26 %) ja videojakelusivustot (27 %).
Komissio määrittelee disinformaation todennettavasti vääräksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa yleistä vahinkoa.
Määritelmä perustuu valeuutisia ja verkossa olevaa disinformaatiota käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2018 julkaisemaan riippumattomaan raporttiin ja viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana käytyihin laajoihin kuulemiskierroksiin.
Komissio pyrkii torjumaan disinformaatiota ensisijaisesti alan itsesääntelyn, lähdekriittisyyden ja yhteistyön kautta.
Jos ei tehoa, lainsäädäntöä tulossa
Komissio edellyttää, että verkkoalustojen olisi heinäkuuhun mennessä kehitettävä yhteiset käytännesäännöt, joilla voidaan taata sponsoroidun sisällön, erityisesti poliittisen mainonnan, läpinäkyvyys, rajoittaa mahdollisuuksia kohdentaa poliittista mainontaa ja vähentää disinformaation tarjoajien mahdollisuuksia tehdä rahaa disinformaatiolla.
Lisäksi käytennesäännöillä olisi lisättävä yleistä tietoisuutta algoritmien toiminnasta ja annettava ulkopuolisille mahdollisuus todentaa algoritmien toimintatapa. Sääntöjen olisi tuettava valetilien tunnistamista ja sulkemista sekä automatisoitujen bottien torjuntaa.
Sääntöjen olisi myös johdettava siihen, että käyttäjien on helpompi löytää vaihtoehtoisia näkemyksiä edustavia uutislähteitä.
Sääntöjen olisi myös annettava faktantarkistajille, tutkijoille ja viranomaisille jatkuva mahdollisuus valvoa verkossa esiintyvää disinformaatiota.
Lisäksi aiotaan perustaa riippumaton eurooppalainen faktantarkastajaverkosto, joka laatii yhteiset työmenetelmät, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja pyrkii saavuttamaan asiakorjauksille ja oikaisuille mahdollisimman laajan kattavuuden ja näkyvyyden kaikkialla EU:ssa.
Toiminnan avuksi perustetaan disinformaatiota koskeva suojattu eurooppalainen verkkoalusta, joka tukee faktantarkastajaverkostoa ja tutkijoita rajat ylittävässä datankeruussa ja -analysoinnissa.
Parempi medialukutaito auttaisi käyttäjiä tunnistamaan disinformaation ja suhtautumaan kriittisesti verkkosisältöön. Tämän vuoksi komissio kannustaa faktantarkastajia ja alan järjestöjä tarjoamaan koulujen ja opetushenkilöstön käyttöön asiaan liittyviä oppimateriaalja.
Vaalimanipulaation torjumiseksi komissio tarjoaa EU-maiden viranomaisille tukea yhä monimutkaisempien kyberuhkien, kuten verkossa levitettävän disinformaation ja kyberhyökkäysten torjumiseksi.
Lisäksi komissio haluaa edistää vapaaehtoisten verkkotunnistusjärjestelmien kehitystä. Niiden tavoitteena on parantaa tiedontarjoajien jäljitettävyyttä ja tunnistamista sekä lisätä luottamusta ja luotettavuutta verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen sekä tiedon ja tietolähteiden suhteen.
Komissio myös kehottaa jäsenmaita lisäämään tukeaan laadukkaalle journalismille, jotta voidaan vahvistaa moniarvoista, vaihtoehtoisia näkemyksiä esiin tuovaa ja elinvoimaista mediaympäristöä.
Komissio seuraa esitettyjen suositusluonteisten toimenpiteiden vaikutusta. Jos saavutetut tulokset eivät ole tyydyttäviä, joulukuuhun mennessä ehdotetaan tarpeen mukaan uusia, mahdollisesti myös lainsäädännöllisiä toimia, komissio toteaa tiedotteessaan.
