EU:n komission mukaan koronapandemia on vakava isku talouksille EU:ssa ja sillä on erittäin vakavia sosioekonomisia seurauksia. Nopeista ja kattavista politiikkatoimista huolimatta EU:n talous kärsii tänä vuonna ennennäkemättömästä taantumasta.
Kevään talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna ennätykselliset 7,75 prosenttia ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021. Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvavan noin kuusi prosenttia ensi vuonna.
Suomen talouden komissio ennustaa supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia.
EU:n ja euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu noin yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin syksyn 2019 talousennusteeseen verrattuna. Pandemia on iskenyt kaikkiin jäsenmaihin.
Sekä tuotannon lasku tänä vuonna (ääripäinä Puolan –4,25 prosenttia ja Kreikan –9,75 prosenttia) että elpymisen voimakkuus vuonna 2021 vaihtelevat suuresti. Kunkin jäsenmaan talouden elpyminen riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kyseisessä maassa, myös maan talouden rakenteesta ja valmiuksista toteuttaa vakauttavaa politiikkaa.
– Kun otetaan huomioon EU:n talouksien keskinäinen riippuvuus, elpymisen dynamiikka kussakin jäsenmaassa vaikuttaa myös muiden jäsenmaiden elpymisen vahvuuteen, komissio toteaa.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut voimakkaasti kulutusmenoihin, teollisuustuotantoon, investointeihin, kauppaan, pääomavirtoihin ja toimitusketjuihin.
– Odotetulla rajoittamistoimenpiteiden asteittaisella keventämisellä olisi valmisteltava talouden elpymistä. EU:n talouden ei kuitenkaan odoteta täysin kattavan tämän vuoden tappioita vuoden 2021 loppuun mennessä. Investoinnit pysyvät vähäisinä, eivätkä työmarkkinat ehdi täysin toipua, komissio toteaa.
Työttömyys nousee
Koronaviruspandemialla on vakavia vaikutuksia myös työmarkkinoihin, vaikka lyhennetyn työajan järjestelmien, palkkatukien ja yrityksille annettavan tuen pitäisi auttaa rajoittamaan työpaikkojen menetyksiä.
Euroalueen työttömyysasteen komissio ennustaa nousevan viime vuoden 7,5 prosentista 9,5 prosenttiin kuluvana vuonna ja laskevan sen jälkeen 8,5 prosenttiin vuonna 2021.
Koko EU:ssa työttömyysasteen ennustetaan nousevan viime vuoden 6,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tänä vuonna ja laskevan sen jälkeen noin kahdeksaan prosenttiin vuonna 2021.
Suomessa komissio arvioi työttömyysasteen nousevan tänä vuonna viime vuoden 6,7 prosentista 8,3 prosenttiin, mutta laskevan ensi vuonna taas 7,7 prosenttiin.
Työttömyyden tuleva kasvuvauhti vaihtelee jäsenmaiden välillä. Erityisen haavoittuvia ovat ne jäsenmaat, joissa suurella osalla työntekijöistä on lyhytaikainen työsopimus tai työmarkkinat ovat vahvasti riippuvaisia matkailusta. Työmarkkinoille tulevien nuorten on myös vaikeampi saada ensimmäinen työpaikkansa näissä olosuhteissa.
Kuluttajahintojen komissio odottaa laskevan merkittävästi tänä vuonna, mikä johtuu kysynnän supistumisesta ja öljyn hinnan jyrkästä laskusta. Niiden pitäisi yhdessä reilusti kompensoida pandemiaan liittyvien toimitushäiriöiden aiheuttamat yksittäiset hinnankorotukset.
Euroalueen inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja 1,1 prosenttia ensi vuonna. Koko EU:n inflaatiovauhdin ennustetaan olevan tänä vuonna 0,6 prosenttia ja 1,3 prosenttia ensi vuonna.
Suomen inflaatioksi komissio ennustaa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Molemmat luvut ylittävät euroalueen keskiarvon.
Alijäämät ja velka kasvavat
Euroalueen ja EU:n julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan viime vuoden alhaisesta 0,6 prosentista suhteessa BKT:hen noin 8,5 prosenttiin tänä vuonna ja supistuvan jälleen noin 3,5 prosenttiin vuonna 2021.
Suomen alijäämän kasvukehityksen komissio odottaa olevan hieman keskiarvoja maltillisempaa. Sen ennustetaan kasvavan viime vuoden 1,1 prosentista 7,4 prosenttiin tänä vuonna ja supistuvan 3,4 prosenttiin ensi vuonna.
BKT:hen suhteutettu julkinen velka on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014, mutta myös sen odotetaan kasvavan. Koko EU:ssa velkasuhteen ennustetaan nousevan viime vuoden 86 prosentista 102,75 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan sen jälkeen 98,75 prosenttiin ensi vuonna.
Koko EU:ssa julkisen velan ennustetaan nousevan viime vuoden 79,4 prosentista noin 95 prosenttiin tänä vuonna ja laskevan 92 prosenttiin vuonna 2021.
Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan viime vuoden 59,4 prosentista 69,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 69,6 prosenttiin ensi vuonna suhteessa BKT:hen.
– Jos EU:n tasolla ei ole vahvoja ja oikea-aikaisia yhteisiä toimia, on vaarana, että kriisi johtaa vakaviin vääristymiin sisämarkkinoilla ja syvään juurtuneisiin taloudellisiin, rahoituksellisiin ja sosiaalisiin eroihin euroalueen jäsenmaiden välillä, komissio arvioi.
Vaarana on myös, että pandemia saa aikaan jyrkempiä ja pysyvämpiä muutoksia asenteissa globaaleja arvoketjuja ja kansainvälistä yhteistyötä kohtaan, mikä heikentäisi erittäin avointa ja yhteen liitettyä Euroopan taloutta.
– Pandemia voi myös jättää korjaamatonta vahinkoa konkurssien myötä ja pitkäaikaisia ongelmia työmarkkinoilla. Kasvua voi myös hidastaa EU:n ja Britannian välisen siirtymäkauden päättymisen jälkeinen tullien uhka, joskin vähäisemmässä määrin EU:ssa kuin Britanniassa, komissio toteaa.
