Biojätettä Ämmässuon kaatopaikalla Espoossa. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

Komissio seuraa ruokahävikissä myös syömäkelvotonta jätettä

Suomi rakentaa ruokajätteen kansallista seurantajärjestelmää ja tiekarttaa vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan säädösluonnosta ruokajätteen mittaamisesta. Jäsenmaat joutuvat raportoimaan ruokajätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien vuosittain.

– Onneksi otimme Suomessa jo varaslähdön asiaan, olemme hyvässä vauhdissa ja etenemme yhteistyössä alan kanssa vapaaehtoiselta pohjalta ja luomme ruokajätteen ja -hävikin seurannalle hyvät valmiudet, tokertoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus on vastikään aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jossa rakennetaan ruokajätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan ja ministeriöiden kanssa.

Hankkeessa kehitetään helppokäyttöisiä ja EU-yhteensopivia tiedonkeruutapoja kansallisen ruokajätteen seurantaan. Siinä tunnistetaan myls keinoja vähentää ruokahävikkiä koko ruokaketjussa.

Lisäksi vuoden 2020 loppuun mennessä laaditaan tiekartta, jossa tunnistetaan ruokahävikkivirrat ketjun eri osissa.

– Komissio tarvitsee tiekarttaa, jotta se voi arvioida ruokahävikin vähentämisen potentiaalin, jonka mukaan vähennystavoitteita asetetaan. On erityisen tärkeää, että pyritään sitouttamaan alan toimijat hävikin vähentämiseen, hankkeen projektipäällikkö, tutkija Inkeri Riipi kertoo.

Tiekarttatyössä tulee hänen mukaansa korostumaan alun perin syömäkelpoinen ja vähennettävissä oleva ruokahävikki.

– Tässä mielessä olemme EU:n jätedirektiivin ja komission ajatuksia edellä. Komissio keskittyy ehdotuksessaan lähinnä kokonaisruokajätteeseen, johon sisältyvät niin syömäkelvottomat kuin syömäkelpoiset osat, Riipi huomauttaa.

Kommentit