Euroopan komissio julkisti keskiviikkona talouspolitiikan EU-ohjausjakson niin sanotun syyspakettinsa. EU-ohjausjaksossa koordinoidaan EU-maiden talous-, finanssi- ja sosiaalipolitiikkaa.
Osallistavan ja kestävän kasvun tukemista sekä työpaikkojen luomista painotetaan edelleen samalla kun jäsenvaltioiden talouksien kestokykyä parannetaan. EU:n tasolla tämä edellyttää komission mukaan päätöksiä, joilla talous- ja rahaliittoa (EMU) voidaan edelleen vahvistaa.
Kansallisella tasolla on tärkeää hyödyntää käynnissä olevaa kasvua finanssipoliittisten puskureiden luomisessa ja velan vähentämisessä. Investoinneissa ja rakenneuudistuksissa on komission mukaan entistäkin enemmän keskityttävä tuottavuuden ja kasvupotentiaalin edistämiseen.
Osana syyspakettia komissio on myös antanut lausuntonsa siitä, ovatko euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2019 alustavat talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia.
Italian tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman vuodeksi 2019 katsotaan olevan erityisen vakava esimerkki vakaus- ja kasvusopimuksen rikkomisesta.
– Kun kaikki tekijät on otettu huomioon ja Italian viranomaisia on pyydetty esittämään tarkistettu alustava talousarviosuunnitelma, komissio katsoo, että talousarviosuunnitelma poikkeaa erityisen vakavasti neuvoston eli kaikkien EU-maiden yhdessä 13. heinäkuuta antamasta suosituksesta, komissio toteaa.
Komissio katsoo lähtökohtaisesti näyttävän siltä, että Italia ei ole noudattanut velkakriteeriä, sillä Italian julkinen velka oli 131,2 prosenttia asukasta kohti vuonna 2017. Se siis ylittää perussopimuksessa asetetun viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Italialla on komission mukaan suuria puutteita velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamisessa, kun otetaan huomioon, että BKT:n nimelliskasvu on ollut yli 2 prosenttia vuodesta 2016 lähtien.
Niin ikään komissio toteaa, että Italian hallituksen suunnitelmat merkitsevät huomattavaa peräytymistä aiemmista kasvua edistävistä rakenneuudistuksista, kuten aiemmista eläkeuudistuksista.
– Ennen kaikkea keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2018 ja neuvoston 13. heinäkuuta 2018 Italialle osoittamasta suosituksesta poiketaan erityisen vakavasti vuoden 2019 osalta sekä hallituksen suunnitelmien että komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella. Analyysin perusteella on katsottava, että perussopimuksessa ja asetuksessa määriteltyä velkakriteeriä ei noudateta, ja että näin ollen liiallisia alijäämiä koskeva menettely on velan takia perusteltu, toteaa komissio.
Suomi noudattanut sopimusta
Kymmenen jäsenvaltion – Suomen, Saksan, Irlannnin, Kreikan, Kyproksen, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Hollannin ja Itävallan – alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia vuonna 2019.
Kahden maan – Viron ja Latvian – alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Näiden maiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa jonkinasteiseen poikkeamaan niiden julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta.
Viiden maan – Belgian, Ranskan, Portugalin, Slovenian ja Slovakian – alustavat talousarviosuunnitelmat vaarantavat vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen ensi vuonna. Näiden jäsenvaltioiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa merkittävään poikkeamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta.
Espanjan alustavan talousarviosuunnitelman katsotaan vaarantavan vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen. Tämä perustuu komission syksyn 2018 talousennusteeseen, jossa ennakoidaan, että vaaditulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi, eikä velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa noudateta vuonna 2019.
Espanjan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan supistuvan alle kolmen prosentin ensi vuonna, ja maan on määrä päästä pois liiallista alijäämää koskevasta menettelystä.
