Ehdotuksella ei kuitenkaan velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä siinä aseteta vähimmäispalkan tasoa.
Komission ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, eli siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset ja säilytetään jäsenvaltioiden toimivalta sekä työmarkkinaosapuolten itsenäisyys ja sopimisvapaus palkkojen osalta. Siinä ei siis velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä aseteta vähimmäispalkan tasoa.
– Tänään ehdotamme vähimmäispalkkoja koskevaa kehystä kansallisia perinteitä ja työmarkkinaosapuolten vapauksia täysin kunnioittaen. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, miten ne saavuttavat direktiivin tavoitteet. Työ- ja elinolojen parantaminen suojelee työntekijöiden lisäksi myös kohtuullista palkkaa maksavia työnantajia ja luo perustan oikeudenmukaiselle, osallistavalle ja kestävälle elpymiselle, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toteaa.
Vähimmäispalkat ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Lakisääteinen vähimmäispalkka on käytössä 21 jäsenvaltiossa ja kuudessa jäsenvaltiossa (Italia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Suomi ja Tanska) vähimmäispalkkaturva taataan yksinomaan työehtosopimuksilla.
Komission mukaan useimmissa jäsenvaltioissa vähimmäispalkat ovat kuitenkin riittämättömiä, eivätkä kaikki työntekijät kuulu niiden suojelun piiriin. Ehdotetulla direktiivillä luodaan puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja työntekijöiden mahdollisuuksia nauttia vähimmäispalkkasuojasta kaikkialla EU:ssa.
Riittävä vähimmäispalkka tuo komission mukaan myönteisen sosiaalisen vaikutuksen lisäksi myös taloudellista hyötyä, eli se pienentää palkkaeroja, auttaa ylläpitämään kotimaista kysyntää ja antaa kannustimia työntekoon. Sillä voidaan myös osaltaan pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja, koska suurin osa vähimmäispalkan saajista on naisia.
Matalapalkkaisten työntekijöiden osuus ja palkkaerot ovat yleensä pienemmät ja vähimmäispalkat korkeammat sellaisissa maissa, joissa käytetään kattavasti työehtosopimuksia. Sen vuoksi komission ehdotuksella kannustetaan kaikkia EU-maita sopimaan palkoista työehtosopimusneuvotteluilla.
EU-maiden, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi otettava käyttöön ehdot, joilla varmistetaan vähimmäispalkan riittävä taso. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa selkeät kriteerit vähimmäispalkan määrittämiseksi sekä vähimmäispalkkojen säännöllinen tarkistaminen.
Kun ja jos direktiiviehdotus on hyväksytty, EU-maiden on kahden vuoden kuluessa saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.
