Vahvan kasvun odotetaan jatkuvan ja olevan euroalueella ja koko EU:ssa keskimäärin tänä vuonna 2,3 prosenttia ja 2,0 prosenttia vuonna 2019.
Suomessa päästään tänä vuonna EU:n keskiarvon 2,8 prosentin BKT:n kasvuun ja vuonna 2019 edelleen 2,5 prosentin kasvuun, joka sekin ylittää EU:n keskiarvon.
Syynä koko EU:n ja euroalueen vakaan kasvun ennusteeseen on odotettua vahvempi suhdannetilanne Euroopassa, jossa työmarkkinatilanne jatkaa kohenemistaan ja talouden ilmapiiri on erityisen pirteä.
Toisena syynä on maailmantalouden ja -kaupan odotettua vahvempi elpyminen. Voimakkaan kysynnän, kapasiteetin korkean käyttöasteen ja suotuisten rahoitusehtojen odotetaan suosivan investointeja koko ennustejakson ajan.
Koko EU:n ja euroalueen pohjainflaation, jossa ei oteta huomioon herkästi vaihtelevia energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja, odotetaan pysyvän maltillisena, sillä työmarkkinat piristyvät vain vähitellen ja palkankorotuspaineet pysyvät kurissa.
Kuluttajahintainflaatiossa näkyy edelleen energianhintojen tuntuva vaikutus, ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti.
Inflaatio oli viime vuonna euroalueella keskimäärin 1,5 prosenttia ja Suomessa vain 0,8 prosenttia. Sen ennustetaan pysyttelevän euroalueella samassa 1,5 prosentissa tänä vuonna. Suomen inflaation komissio ennustaa nopeutuvan 1,4 prosenttiin.
Vuoden 2019 inflaatioennuste on sekä euroalueelle keskimäärin että Suomelle 1,6 prosenttia.
Komissio huomauttaa, että koska Brexit-neuvottelujen lopputuloksesta vallitsee edelleen epävarmuus, talouskehitykseen kohdistuu kuitenkin heikkenemisen riskejä.
Talouskehityksen heikkenemisen riskejä luovat myös geopoliittiset jännitteet ja siirtyminen kohti entistä sisäänpäin kääntyvämpää ja protektionistisempaa politiikkaa.
