Norjalainen esikuntapäällikkö Frank Knutsen arvioi Iltalehdelle, että jännitteen kiristyessä Venäjä saattaisi pyrkiä miehittämään osia Suomen Lapista ja Pohjois-Norjasta sekä Norjalle kuuluvat Huippuvuoret Jäämerellä.
Arktisella alueella Venäjä on avannut ja vahvistanut kylmän sodan aikaisia tukikohtiaan. Akula II ja Severodvinsk-luokan sukellusveneet ovat käytettävissä hyökkäykseen, samoin mittava keski- ja pitkän kantaman ohjusarsenaali. Venäjä on sijoittanut moottoroidut jalkaväkiprikaatit Norjan rajan tuntumaan Petsamoon ja Suomen rajan läheisyyteen Alakurttiin.
– Tunnette varmaan venäläisen bastion-puolustuksen ajatuksen, hän Knutsen sanoo.
Hänen mukaansa ikävä kyllä Venäjä on palannut kylmän sodan aikaiseen sotilasoppiinsa, jossa se pyrkisi kriisitilanteessa hallitsemaan Pohjois-Norjaa ja laajaa osaa Suomen Lapista.
Samaan arvioon on päätynyt Suomen Ulkopoliittinen instituutti.
– Venäjä on elvyttänyt kylmän sodan aikaisen bastion-strategiansa, joka tähtää strategisten ydinsukellusveneiden turvaamiseen. Tällä strategialla voi kriisitilanteessa olla vakavia seurauksia myös Pohjoismaille, johtava tutkija Harri Mikkola kirjoitti UPI:n raportissa vuonna 2019.
Kansainvälisessä sotilasslangissa venäläisten tavoitteesta käytetään englanninkielistä lyhennettä A2/AD. Se juontuu sanoista ”anti-access/area denial”. Vapaasti suomennettuna kyse on alueesta, jolla Venäjä haluaa ohjuksillaan, sensoreillaan ja hävittäjillään estää kaikkien muiden valtioiden toiminnan.
Norjan, Naton ja UPI:n raportin arvion mukaan Venäjä yrittää luoda tällaisen kuplan Pohjois-Lapin ja Norjan Finnmarkin alueelle.