Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi edelleen eläkemaksujen nostaminen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolme neljästä luottaa eläkejärjestelmään

Suomalaisten luottamus eläketurvaan on vahvistunut edellisvuodesta.

Kolme neljästä (74 prosenttia) suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkebarometri.

Luottamus on kasvanut reilut kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samalla epäluottamus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Kyselytutkimus mittaa suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä vuosittain.

– Merkittävin muutos on tapahtunut 35-49-vuotiaiden mielipiteissä. Heidän luottamuksensa eläketurvaan on kasvanut peräti 12 prosenttiyksikköä, kertoo ekonomisti Sanna Tenhunen tiedotteessa.

Tenhusen mukaan eläketurvaan suhtautuvat aikaisempaan positiivisemmin myös naiset, työntekijät, yrittäjät, ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneet sekä suurituloiset.

Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset (90 prosenttia) sekä eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat (77 prosenttia). Vajaalla kuudenneksella suomalaisista on luottamusta vähän tai ei lainkaan.

Huoli siitä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi painaa erityisesti 25-34-vuotiaita.
– Hyviä tuloksia voi osaltaan selittää se, että koronaepidemian kaltaisissa kriisitilanteissa luottamus yhteisiin instituutioihin usein vahvistuu, arvioi johtaja Jaakko Kiander.

Korona ei kaatanut luottamusta

Valtaosa (69 prosenttia) suomalaista kokee, että koronaviruksen aiheuttamilla ongelmilla ei ole ollut juuri vaikutusta heidän luottamukseensa eläketurvaa kohtaan.

Suhteellisen harva suomalainen kokee huolta siitä, että koronaviruksen vuoksi joutuisi kärsimään merkittävästä toimeentulon heikkenemisestä. Kolme prosenttia on asiasta erittäin ja 11 prosenttia melko huolestunut. Viisi prosenttia kertoi, että oli kokenut merkittävän toimeentulon heikkenemisen.

– Luottamus eläketurvaan on vähentynyt useammin niillä vastaajilla, joilla on toimeentulohuolia ja joiden toimeentulo on vaikeutunut kriisin aikana. Löydös vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joissa työttömyyden on havaittu vaikuttavan luottamukseen, kommentoi tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Kuivalainen uskoo, että koronakriisin pitkittyminen kasvattaisi toimeentulovaikeuksia. Tämä välittyisi ennen pitkää myös eläketurvan luottamukseen.

Joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen

Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto on viime vuoden tapaan eläkemaksujen nostaminen (42 prosenttia).

Eläkeiän nostaminen on toinen edes jonkin verran kannatusta kerännyt tapa. Sen hyväksyisi joka kolmas, mutta varauksetta vain joka kymmenes.

Suomalaiset eivät halua leikata tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä. 62 prosenttia on ehdottomasti sitä vastaan, että jo eläkkeellä olevien etuuksia pienennettäisiin. Melkein joka toinen suhtautuu yhtä tiukasti tuleville eläkeläisille maksettaviin rahoihin kohdistuviin leikkauksiin.

ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2020 ja siihen osallistui 1 005 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt