Kitasampi. (Kuva: Lubomir Hlasek/WWF)

Kolmasosa makean veden kalalajeista vaarassa hävitä

Maailmassa on yli 18000 makean veden kalalajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia.

Ympäristöjärjestö WWF:n ja 15 muun kansainvälisen järjestön yhteisen World’s Forgotten Fishes -raportin mukaan kalakantoja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen.

Maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa. Sadat tuhannet suuret ja pienet padot, siltarummut ja muut rakenteet tukkivat maailman jokia. Esimerkiksi EU:n alueella on reilusti yli miljoona virtavesiä katkoavaa vaellusestettä.

Makeissa vesissä elää hieman yli puolet maailman kaikista kalalajeista, vaikka virtavedet, järvet ja kosteikot kattavat ainoastaan yhden prosentin maapallon pinta-alasta. Lajit ovat sopeutuneet vaihteleviin elinympäristöihin aina jäätikkövirroista trooppisiin jokiin ja matalista lammista maailman suurimpiin järviin.

Makean veden kalat ovat noin 200 miljoonan ihmisen pääasiallinen eläinproteiinin lähde ja tuovat elannon noin 60 miljoonalle ihmiselle.

– Makeissa vesissä elävien kalojen merkitys maailman kaikkein haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvalle, elinkeinoille ja kulttuureille on ratkaiseva. On myös paljon osoituksia siitä, että makean veden kalojen ja niiden elinympäristöjen säilyminen on olennaista ekosysteemien tasapainon kannalta, WWF Suomen suojeluasiantuntija Perttu Tamminen sanoo.

Suomen tilanne parempi

Tammisen mukaan Suomessa tilanne on useita maailman maita parempi.

– Monia sisävesien kalalajeja kalastetaan kestävästi ja esimerkiksi särkikalakannat kestäisivät nykyistä kovempaakin kalastusta, hän sanoo.

Suomessa uhanalaisia ovat lähinnä vaelluskalat. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty kuluneen puolen vuosisadan aikana, ja vapaana virtaavista jokivesistä riippuvainen ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Syynä on etenkin vesivoimarakentaminen.

– Merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, sekä Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu, sanoo Tamminen.

Tilannetta heikentävät myös vesistöjen perkaukset sekä maataloudesta, talousmetsistä ja taajamista vesistöihin kulkeutuvat ravinteet ja kiintoaines. Vesien liettyminen ja rehevöityminen muuttavat kalaston koostumusta ja lajien välisiä suhteita.

Makean veden kalakantojen suojelu edellyttää Suomessa monenlaisia toimia. Vaelluskalojen pääsy lisääntymisalueilleen on turvattava ja veden hyvästä laadusta huolehdittava esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja. Myös kalastuspolitiikan ja kalastustapojen on oltava kestäviä.

WWF on tyytyväinen, että hallitusohjelman mukaisesti myös vesilakia lähdetään nyt muuttamaan siten, että vesitalousluvissa voidaan jatkossa paremmin huomioida kalastolle syntyvät haitat.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt