Työttömyys ei enää alene, mutta avoimia työpaikkoja on yhä tarjolla runsaasti. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Joka kolmas suunnittelee vaihtavansa työpaikkaa

Vuoden takaiseen verrattuna useampi suomalainen aikoo hakea tänä vuonna uutta työtä.

Danske Bankin Kotitalouskatsauksen mukaan suomalaisten kotitalouksien näkymät ovat edelleen hyvät, vaikka Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna. Palkansaajien ostovoima nousee palkankorotusten ja hitaan inflaation tukemana.

– Työttömyys ei enää alene, mutta avoimia työpaikkoja on yhä tarjolla runsaasti. Työvoimapula ei ole johtanut suuriin palkkaliukumiin työmarkkinoilla. Ennustamme keskimääräisen ansiotason nousevan 2,7 prosenttia, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Danske Bankin Kotitalouskatsaukseen teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista aikoo vähintään melko varmasti hakea uutta työpaikkaa vuoden 2020 aikana. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä edellisen vuoden Kotitalouskatsauksesta.

– Palkansaajien luottamusta kuvaa se, että vain viisi prosenttia on erittäin huolissaan työpaikkansa menettämisestä seuraavan vuoden aikana. Uuden työpaikan uskoisi löytävänsä vähintään melko todennäköisesti 63 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista, Appelqvist sanoo.

Asuntomarkkinoita tukee korkotaso

Kotitalouskatsaus ennustaa tälle vuodelle keskimääräisesti matalaa asuntojen hintojen nousua. Asuntomarkkinoita tukee kuitenkin korkotaso, jonka Danske Bank ennustaa pysyvän matalana vuoden 2020 ajan.

– Ennakoimme asuntojen keskihintojen nousun jatkavan jokseenkin verkkaisessa puolen prosentin nousussa, joka on selvästi vähemmän kuin keskimääräinen kuluttajahintojen nousu, palkkakehityksestä puhumattakaan. Alueellinen polarisaatio jatkuu edelleen, ja lisäksi uusien asuntojen runsas tarjonta jarruttaa asuntojen hintojen nousua myös pääkaupunkiseudulla ja muissa keskuksissa, Appelqvist sanoo.

Danske Bankin tutkimuksen mukaan suomalaisista joka kymmenes pitää asunnon ostoa vuoden 2020 aikana vähintään melko todennäköisenä. Sen sijaan kolme neljäosaa pitää asunnon ostoa erittäin epätodennäköisenä.

– Suurin kiinnostus uuden asunnon ostoon on 30-39-vuotiaiden ikäluokassa. Tämä enteilee, että ensiasunnon ostajien keski-ikä nousee. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on toistaiseksi pysynyt alle 30 vuodessa, vaikka onkin noussut tasaisesti, Appelqvist kertoo.

Viranomaisilla on suunnitteilla myös uusia toimenpiteitä lainanoton hillitsemiseksi. Syksyllä valtiovarainministeriön työryhmä antoi raporttinsa, jonka sisältämistä ehdotuksesta yksi kytkisi lainakaton vakuuksien sijasta tuloihin.

– Lainaa saisi olla vuosituloihin verrattuna korkeintaan 4,5-kertainen määrä. Tulokytkennän riskinä on se, että se entisestään hankaloittaisi erityisesti nuorten henkilöiden ensiasunnon ostamista kasvukeskuksista. Pahimmillaan käy niin, että yhä suurempi joukko ihmisiä jää jopa pysyvästi omistusasumisen markkinoiden ulkopuolelle, Appelqvist arvioi.

Kotitalouskatsauksen mukaan:
• Asuntojen hinnat nousevat keskimäärin vähän, eli 0,5 prosenttia mutta alueelliset erot ovat suuria.
• Työttömyysaste pysyy 6,7 prosentissa.
• Ansiotason kasvu kiihtyy hieman 2,7 prosenttiin.
• Inflaatio on 1,2 prosenttia.
• Lyhyet markkinakorot pysyvät pakkasella.
• Osakkeiden tuottoennuste on alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Tiedot perustuvat Danske Bankin YouGovilla teettämiin tutkimuksiin. Tämän vuoden tiedot kerättiin web-kyselynä 19.12.–23.12.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Vastaajana oli 1 500 suomalaista. Viime vuoden tiedot kerättiin web-kyselynä 21.12.2018 – 3.1.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Vastaajana oli 1 511 suomalaista.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt