Duodecim-lehden artikkelissa emeritusprofessori Tapani Hovi ihmettelee maailman reagoimista koronaan kovilla rajoituksilla. Hänen mukaansa ”mitään tällaista ei nähty aiempien pandemioiden aikana, vaikka esimerkiksi 1950-luvun aasialaisinfluenssassakin tauti oli yhtä vakava – espanjantaudista nyt puhumattakaan”.
– Yksi osaselitys lienee nykyinen online-tiedonvälitys, joka on kertaluokkia nopeampaa ja kattavampaa kuin vielä aasialaisinfluenssan aikoina. Mikä tietoa lisää, se tuskaa (ja pelkoa) lisää. Toinen osaselitys lienee Kiinan ja lähinaapurien esimerkki. Tiukat rajoitukset näyttivät toimivan, professori Hovi kirjoittaa.
– Yhtään vähättelemättä COVID-19-taudin vakavuutta vertaus kausi-influenssaan on vielä paikallaan. Sekin tappaa meitä riskiryhmäläisiä sadoittain joka vuosi, Hovi niin ikään toteaa.
Kirjoitusta arvostelivat joulunpyhinä twitterissä useat lääkärit. Muun muassa ylilääkäri Harri Tohmo totesi edellisen sitaatin johdosta miettivänsä oman jäsenyytensä jatkoa Duodecimissa.
– On vielä varsin paljon kollegoja, jotka näkevät parempana yrittää elää viruksen kanssa kuin torjua sitä aggressiivisesti ja etupainotteisesti. Tähän erimielisyyden tilaan on näköjään vaan sopeuduttava, apulaisylilääkäri Sanna Stålnacke twiittasi alakuloisesti.
– Nämä kollegat on aika usein eri tyyppejä, jotka osallistuvat potilaiden hoitoon. Rauhanomainen rinnakkaiselo tämän koronaviruksen kannan kanssa on vähän sama kun ehdottaisi rauhanomaista rinnakkaiseloa SS-armeijan kanssa. Siitäkin jäi vähän huono lopputulema, professori ja keuhkolääkäri Marjukka Myllärniemi kirjoitti.
– Kyllä. On kuvottavaa, kuinka monet kollegat ovat valmiita heittämään etulinjassa toimivat kollegansa susille, kun vastustavat tehokkaita toimia viruksen leviämisen estämiseksi. Ensimmäistä kertaa ikinä olen katunut alan valintaa. Uskoni kollegiaalisuuteen on murentunut, Stålnacke vastasi särkyneen sydämen emojin kera.
Laki vaatii yleisvaarallisen tartuntataudin torjuntatoimien toteuttamista riippumatta altistuneen henkilön henk. koht. riskistä tai toimien hänelle aiheuttamasta haitasta. Tämä on joillekin ylivoimaista ymmärtää. Yksilöllinen harkinta näissä tilanteissa ei ole tt-lain mukaista.
— Sanna Stålnacke (@StalnackeSanna) December 27, 2020
Kyllä. On kuvottavaa, kuinka monet kollegat ovat valmiita heittämään etulinjassa toimivat kollegansa susille, kun vastustavat tehokkaita toimia viruksen leviämisen estämiseksi. Ensimmäistä kertaa ikinä olen katunut alan valintaa. Uskoni kollegiaalisuuteen on murentunut.
— Sanna Stålnacke (@StalnackeSanna) December 25, 2020
Se on vaan yks flunssa. Suomessakin kuolee joka vuosi influenssaan jne. jne. Herää, pahvi.https://t.co/mmCEYAr5Tp
— Heikki Rayhantausta (@HeikkiRay) December 25, 2020
Tuntuu, että koulujen koronaturvallisuutta kyseenalaistavat kollegat on leimattu lasten kokonaisetua ymmärtämättömiksi. Jos yleisvaarallista tartuntatautia ei kouluissa saa torjua, koska se haittaa lasten kokonaishyvinvointia, miten sitten voi toimia kouluissa tt-lain mukaisesti?
— Sanna Stålnacke (@StalnackeSanna) December 27, 2020
