Euroalue kestää yhtenäisenä koronakriisin, uskovat kokoomuksen EU-parlamentaarikot.
– En usko euron hajoamiseen, vaikka pohjamutia myöten käydäänkin. Sitten mennään vahvempana eteenpäin, sanoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen.
Erityisesti Italian talous on jo ennen koronakriisiä ollut heikossa jamassa, ja sen eroa tai erottamista euroalueesta on veikkailtu. Maan pääministeri Giuseppe Conte on uhkaillut muita euromaita toteamalla, että jos ne eivät auta Italiaa ja muita Etelä-Euroopan maita näiden ahdingossa, euroalue tai koko EU hajoaa.
Suomessa oppositiopuolue perussuomalaiset on vaatinut, että koronakriisin tarjoama tilaisuus eurosta eroamiseksi pitää käyttää hyväksi.
Virkkunen sanoo, että euroalue hajoaa siinä tapauksessa, jos euromaat katsovat, että ne menestyvät paremmin yksin kuin yhteisenä valuutta-alueena.
– En oikein usko, että missään tehdään sellaista johtopäätöstä.
EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) huomauttaa, että euroon on päinvastoin tullut lisää valtioita, ja Bulgaria valmistutuu jo jäsenyyteen. Syynä on muun muassa se, että osa EU:n tarjoamasta taloudellisesta tuesta liittyy eurojäsenyyteen.
– En usko, että euro hajoaa. Viime metreillä tapahtuu järjen voitto, kuten finanssikriisissä. Euroaluetta ja EU:ta tarvitaan enemmän kuin ennen, Pietikäinen toteaa.
Hän ennustaa, että seuraava EU:n yhdentymisen aalto nähdään terveyteen liittyvissä asioissa.
– Helppoa se ei tule olemaan, vaan samanalaista tuskittelua kuin finanssikriisin hoito.
Meppi Petri Sarvamaa (kok.) sanoo, että koronan vaikutukset EU:hun ja euroalueeseen nähdään ehkä vuoden tai parin kuluttua.
– Silloin nähdään, onko tämä lopun alku vai alun loppu. Jos emme kykene tiivistämään ja syventämään integraatiota, ja jos emme kykene parempaan koordinaatioon, siinä tapauksessa tämä on lopun alku.
Euromaiden kesken kiistaa on herättänyt taloudellisen vastuun jakaminen. Etelä-Euroopassa on kannatettu eurobondien perustamista ja yhteistä velanottoa, jotta velka ei kuormittaisi suoraan valtioita, jotka ovat jo valmiiksi velkaisia. Pohjois-Euroopassa eurobondeja vastustetaan.
Pietikäinen muistuttaa, että taloudellinen yhteisvastuu ja yhteinen velkaantuminen ovat todellisuutta jo nyt: Kun jäsenmaat ottavat velkaa Euroopan keskuspankin kautta, vastuun kantavat jäsenmaiden keskuspankit. EU-komission työttömyysrahasto SURE nojaa yhteiseen velkojen takaamiseen, samoin finanssikriisin aikana perustettu Euroopan vakausmekanismi.
Virkkunen sanoo, että kiistat rahasta jatkuvat. Korona romahduttaa talouden, eikä vielä edes tiedetä, kuinka pitkään virus leviää ja kauanko poikkeustoimia pitää jatkaa.
– Tämä ei ole viimeinen kerta, kun keskustellaan kriisin aikana rahoitustarpeista.
