– Minun mielestäni sopimusta ei pidä löysentää yhtään enempää kuin poliittisesti on aivan välttämätöntä, Petri Sarvamaa (kok./EPP) sanoo Verkkouutisille.
Euroopan ja euroalueen ankea taloustilanne on saanut monet EU-maat miettimään, ovatko vakaus- ja kasvusopimuksen raamit liian ahtaat. Varsinkin Ranska ja Italia ovat toivoneet sopimuksen tulkintoihin muutosta. Niiden mielestä esimerkiksi julkiset investoinnit voitaisiin jättää pois laskuista budjettialijäämää määriteltäessä.
– Jos me alamme todella rukkaamaan sopimuksen kriteeristöä toisenlaiseen asentoon, niin siitä ei hyvä seuraa.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenmaan vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, ja julkisen velan alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Euroopan finanssi- ja talouskriisin yhtenä merkittävänä tekijänä pidetään juuri vakaus- ja kasvusopimuksen liian löysää tulkintaa.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomi on Saksan kanssa samalla linjalla; sopimuksen ehdoista on pidettävä kiinni.
Sarvamaa korostaa, että monien EU-maiden taloudellinen tilanne ei ole tällä hetkellä vakaalla pohjalla.
– Suomi ei tässä ole ollenkaan mitenkään Pekkaa parempi. Nämä perustukset pitää laittaa ensin kuntoon, jotta talous voisi kasvaa terveellisellä tavalla. Joskus täytyy olla vähän enemmän laihempia vuosia ennen kuin tulee lihavia vuosia, Sarvamaa toteaa.
– Ei tätä voi tehdä toisin päin.
Keskustelu vakaudesta ja kasvusta eurovaalien alla viime kesästä lähtien kärjistyi aika paljon siihen, pitäisikö lisätä talouskuria vai elvytystoimia.
Sarvamaan mukaan kyseessä on perustavaa laatua oleva talouspoliittinen ja ideologinen kysymys, josta saattaa muodostua Euroopan uuden parlamenttikauden aikana ongelma.
– Tämä ei katoa keskustaoikeistalaisen EPP:n, sosialistien S&D:n ja liberaalidemokraattien ALDE:n saavuttaman yhteisymmärryksen myötä. On erilaisia näkemyksiä siitä, miten talous saadaan kasvuun Euroopassa.
