Kokoomusedustajat: opetusministerin annettava sanansa erikoislukioiden jatkumisesta

Hallituksen kehyspäätöksessä päätettiin erikoislukioiden mittavasta rahoituksen pienentämisestä.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja opetushallituksen johtokuntaa johtava kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) vaativat opetusministeri Krista Kiurua (sd.) turvaamaan erikoislukioiden toimintaedellytykset.

Kokoomusedustajat ovat ehdottomia vaateessaan, että säästötalkoista huolimatta ministeri Kiuru vakuuttaisi, että hän toimii ministerinä niin, että erikoislukiot säilyvät.

– On valitettavaa, että tuhannet lukioihin pyrkivät, siellä opiskelevat ja erikoislukioiden henkilökunta elävät tällä hetkellä suuressa epävarmuudessa. Opetusministerin tulisi ryhtyä viipymättä toimiin asian ratkaisemiseksi, kansanedustajat kannustavat, edustajat toteavat tiedotteessaan.

Hallituksen kehyspäätöksessä päätettiin erikoislukioiden mittavasta rahoituksen pienentämisestä. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus lasketaan enintään kolmeen vuoteen. Näillä toimilla erikoislukiot joutuvat kokoomusedustajien mielestä tuplaleikkausten uhreiksi. Kuitenkin noin puolet esimerkiksi urheilulukioissa opiskelevista nuorista suorittaa opinnot neljässä vuodessa. Vaikka tavoite opintoaikojen ripeyttämisestä on oikea, tarvitaan siihen myös joustoja.

Kansanedustajien mielestä nuorille tulee suoda mahdollisuus yleissivistävän koulutuksen ohella toteuttaa intohimoaan ja erityisosaamistaan. Edustajat näkevät, että erikoislukioilla on merkittävä roolinsa myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

– Suomella ei ole varaa menettää yhtään lahjakasta huippuosaajaa eikä meidän tule sulkea yhtään nuorta pois erityisosaamisensa ääreltä, edustajat alleviivaavat.

Kokoomusedustajat toteavat, että nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia vaihtoehtoja. Suomen valttikortti on tulevaisuudessakin korkeatasoinen ja monipuolinen osaaminen. Kansanedustajien mukaan maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vuoksi erikoislukioverkko ei saa rapautua.

Erikoislukioista valmistuvien merkitys yhteiskunnan, kansallisen kulttuuri- ja urheiluelämän sekä Suomen kansainvälisen urheilussa, taiteessa ja tieteessä menestymisen kannalta on merkittävä. Esimerkiksi Sotshin Olympialaisissa Suomen joukkueen 102 urheilijasta 52 olivat joko urheilulukioiden nykyisiä tai entisiä opiskelijoita.

– Emme halua palata maailmaan, jossa aktiiviurheilu estää kouluttautumisen”, kansanedustajat sanovat. Meidän tulee huolehtia, että tarjoamme lahjakkaille nuorille jatko-opintokelpoisuuden tuottavan yleissivistävän tutkinnon lisäksi myös mahdollisuuden kehittää omia yksilöllisiä osaamisalueitaan opiskelujen aikana. Onko Suomella todella varaa olla tukematta lahjakkuuksien kehittymistä?

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt