Eilen perjantaina hallitus kertoi, että se esittää otettavaksi käyttöön valmiuslain pykälää, jolla voitaisiin poiketa kiireettömän hoidon määräajoista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koronapotilaiden hoito voidaan asettaa kiiretöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden edelle.
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen pitävät huolestuttavana sitä, että heidän mukaansa sote-hallintoa pusketaan väkisin keskellä koronakriisiä, kun samalla palveluiden saatavuutta parantavan hoitotakuun kohtalo on epäselvä. He ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitotakuusta ja hoitovelan purkamisesta.
– Meillä on käsissämme ennätyksellinen hoitovelka ja hallitus rakentaa sotea, joka heikentää hoitoonpääsyä ja kiihdyttää kustannusten kasvua. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida, Mia Laiho sanoo.
Kokoomusedustajat toteavat, että koronakriisin vuoksi hoito- ja palveluvelka on kasvanut ennätysmäiseksi. He muistuttavat, että hallitusohjelmassa on luvattu nopeampaa hoitoonpääsyä, mutta tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta näyttää heistä nyt koronan valossa aiempaa kaukaisemmalta tavoitteelta.
– Vaadimme hallitusta avaamaan suunnitelmaa koronan hoitovelan lyhentämiseksi ja kertomaan hallitusohjelmassa linjatun hoitotakuun tiukennuksen kohtalosta pikaisesti, puolueen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
Edustajista sote-esitys ei tuo ratkaisua palveluiden saatavuuteen.
– Hallituksen sote-esitys on puhtaasti rakenteellinen uudistus, joka ei tarjoa mitään keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Päinvastoin esitys heikentää alueiden päättäjien mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa jonojen purkamisessa”, Ikonen toteaa.
– Soten rahoitusmalli taas lupaa monille alueille leikkauksia ja säästöjä. Riskinä on siirtyminen kohti kahden kerroksen järjestelmää, jossa ne, joilla on varaa, hankkivat terveysvakuutuksen, kun taas pienituloiset jäävät kärvistelemään kasvavien jonojen ja heikentyvien terveyspalvelujen piiriin.
Kela-korvauksiin korotuksia, ei leikkauksia
Kokoomusedustajat nostavat esiin myös hallituksen aikoman Kela-korvauksen leikkauksen, joka heidän mukaansa lisäisi painetta julkisiin palveluihin. Heidän mukaansa yksityisestä lääkärikäynnistä sai Kela-korvauksia vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Käyntejä oli yhteensä 3,34 miljoonaa.
– Kela-korvaus on yhteiskunnalle edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, sillä valtion 90 miljoonan euron panoksella saadaan noin 1 miljardin euron kokonaisrahoitus. Aikooko hallitus perua aikomansa Kela-korvauksen leikkauksen, joka toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä, lisäisi julkisen sektorin taakkaa entisestään ja saattaisi jopa kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, edustajat kysyvät.
Edustajien mielestä Kela-korvauksia olisikin syytä korottaa niiden leikkaamisen sijaan.
– Kokoomuksen mielestä ihmisten oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseksi on järkevää hyödyntää hoitojonojen purkamisessa ja nopeamman hoitoonpääsyn tavoittelussa yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Siksi Kela-korvausta olisi järkevä korottaa ja palveluseteleiden käyttöä laajentaa. Ihmisille on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin se, että mikä taho palvelun tuottaa, Sarkomaa sanoo.
