Verkkouutiset

Kokoomusedustajat ministerille: Laitetaan yhdessä stoppi väkivallalle

Jukka Kopran ja Marko Kilven mukaan toimintamallien ja -suunnitelmien pitää olla samanlaiset kaikkialla Suomessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustajat Jukka Kopra ja Marko Kilpi toivovat, että heidän esittämillään toimenpiteillä voitaisiin täydentää opetusministeri Jussi Saramon (vas.) esittelemää 14-kohtaista toimenpideohjelmaa koulukiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.

Kopra ja Kilpi haluavat tehdä tärkeässä asiassa yhteistyötä hallituksen kanssa.

– Nyt ei olla tekemässä puoluepolitiikkaa eikä hallitus-oppositio-politiikkaa, vaan me näemme tämän yhteisenä asiana, että tähän pitää koko yhteiskunnan tarttua, Kopra sanoi verkossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää eduskuntaan ajankohtaiskeskustelua lasten ja nuorten kiusaamiseen, väkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen liittyen.

– Tässä, mitä me esitämme, on kyse huomattavasti laajemmasta paketista. Ministeri Saramon toimenpideohjelma on ongelmakentän yksi osa-alue, mutta sinänsä tarpeellinen avaus. Käsitykseni mukaan suurin osa esitetyistä keinoista on hyviä, Kopra totesi.

”Asioista puhuttava niiden oikeilla nimillä”

Kokoomuksen eduskuntaryhmä listaa toimia lasten ja nuorten ongelmiin puuttumiseksi:

1. Lastensuojelun on oltava kunnossa.

Lainsäädännön on oltava sellaista, että lastensuojelulla on riittävät valtuudet tehdä työnsä. Lastensuojelulaitoksissa pitää voida asettaa nuorille riittävät rajat.

2. Terapiatakuu on toteutettava.

Lapset ja nuoret joutuvat liian usein odottamaan turhan kauan mielenterveyspalveluihin pääsyä.

3. Vastuu on koottava yksiin käsiin.

Lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuudesta ei vastaa mikään yksittäinen taho, vaan vastuu jakautuu siiloihin.

4. Viranomaisten tiedonkulkua on parannettava.

Viranomaisten välisen tiedonvaihdon toimimattomuus on yksi keskeinen ongelma lasten ja nuorten asioiden hoitamisessa.

5. Uhrin oikeusturvaa on vahvistettava.

Koulujen on suojeltava lapsia ja nuoria henkiseltä ja fyysiseltä väkivallalta.

6. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

Väkivalta, ahdistelu, uhkailu, vainoaminen, varkaudet, kunnianloukkaus tai muut lainvastaiset teot eivät kuulu kouluihin. Rikokset ovat rikoksia kouluissakin.

7. Oppilas-ja opiskelijahuollon palveluiden on oltava kunnossa.

Jokaiselle lapselle ja nuorelle on saatava moniammatilliset, riittävät ja yksilölliset palvelut oikeaan aikaan.

8. Lapsiperheiden palveluiden on toimittava.

Erityisesti lapsia on suojeltava ja autettava ennen kuin ongelmat mutkistuvat ja moninkertaistuvat. Lapsen ja perheen on saatava apua heti, kun siihen on tarve.

9. Kaikkien on voitava harrastaa.

Harrastustoimintaan osallistuminen on tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä. Mielekkäällä vapaa-ajan toiminnalla on myös oppimistuloksia parantavia vaikutuksia.

10. Lapsia ja nuoria on pystyttävä suojelemaan digimaailman uhilta.

Internet ja some ovat tuoneet rikollisen lähemmäksi jokapäiväistä elämää. Myös lapsille.

Menestyvä malli

Myös Kilven mielestä on erittäin hyvä asia, että valtiovalta ja yhteiskunta puuttuvat tällä tavalla asiaan.

– Minun mielestäni tällaiset asiat eivät voi olla hallitus-oppositio-asia, vaan tässä kaikkien pitää toimia yhteisessä rintamassa.

– Me olemme lähteneet tarkastelemaan asiaa laajemmassa mittakaavassa, johon sisältyy kouluväkivallan ennaltaehkäisy ja tavallaan tuomme lisäksi tähän ministeri Saramon toimenpidelistaukseen materiaalia.

Kilven mukaan olisi mahtavaa, jos asiassa voitaisiin edetä yhteistyössä.

Kopra ja Kilpi nostivat esille myös niin sanotun Etelä-Karjalan mallin, joka on osoittautunut menestyksekkääksi. Ideana on se, että nuorisotyö, lastensuojelu, poliisi, sosiaalitoimi ja koulut tekevät yhteistyötä.

Jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja

– Meillä on se lähestymiskulma, että toimintamallit ja -suunnitelmat pitää olla samanlaiset ja toimivat niin kuin tässä Etelä-Karjalan mallissa on. Tämä asetelma puuttuu ministeri Saramon papereista, Kilpi sanoi.

– Tätä Etelä-Karjalan mallia soisin sovellettavan ja tutkittavan tarkemmin, että opetusministeriö ottaisi sen kunnolla syyniin ja katsoisi, voitaisiinko ne erittäin hyvät tulokset kopioida koko Suomeen, Kopra totesi.

Kilven mukaan ministeri Saramon toimenpideohjelmassa on yksi merkittävä puute.

– Koulun ja kodin yhteyden vahvistaminen ja rakentaminen. Sitä ei mainita, Kilpi huomautti.

– Mutta kun nämä asiat laitetaan yhteen, niin eiköhän tässä saada lopulta hyvä paketti aikaan. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallituksen suunnalta on tullut tällainen toimenpidelistaus.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)